Seuraavassa artikkelissa aiomme sukeltaa Mishima – elämän neljä lukua:n kiehtovaan maailmaan. Tutkimme tämän mielenkiintoisen aiheen kaikkia puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Löydämme sen vaikutuksen yhteiskuntaan, sen vaikutuksen eri alueilla ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Laajan ja yksityiskohtaisen lähestymistavan avulla analysoimme sen eri puolia tarjotaksemme täydellisen ja rikastuttavan panoraaman. Liity kanssamme tälle Mishima – elämän neljä lukua:n tiedon ja löytöjen matkalle.
Mishima – elämän neljä lukua | |
---|---|
Mishima: A Life in Four Chapters | |
![]() |
|
Ohjaaja | Paul Schrader |
Käsikirjoittaja |
|
Tuottaja |
|
Säveltäjä | Philip Glass |
Kuvaaja | John Bailey |
Leikkaaja | Michael Chandler |
Tuotantosuunnittelija | Eiko Ishioka |
Pääosat |
|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
![]() |
Tuotantoyhtiö | Warner Bros. |
Levittäjä | Warner Bros. |
Ensi-ilta | 4. lokakuuta 1985 |
Kesto | 120 minuuttia |
Alkuperäiskieli | japani |
Budjetti | 5 000 000 dollaria (arvio) |
Tuotto | 502 tuhatta dollaria[1] |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Mishima – elämän neljä lukua (Mishima: A Life in Four Chapters) on Lucasfilmin tuottama ja Paul Schraderin ohjaama elokuva vuodelta 1985. Elokuva käsittelee itsemurhan tehneen japanilaisen kirjailijan Yukio Mishiman viimeistä elinpäivää ja takaumin kuvattua elämää. Mishimaa esittää Ken Ogata.
Helsingin Sanomien Mikael Fränti kirjoitti elokuvan tv-esityksen alla 1993 Mishiman olevan mainettaan parempi elokuva: ”Amerikkalaisohjaaja on pureutunut tyydyttävästi japanilaiseen kulttuuriin. Tiheissä mustavalkoisissa otoksissa näkyy Nagisa Oshiman, Pojan ja Seremonian tekijän tyylillinen vaikutus.” Ogatan roolityötä hän kuvaa sykähdyttäväksi ja Glassin musiikkia jännitteiseksi.[2] Video-oppaassa vuodelta 1994 Ilkka Jauhiainen kuvaa Mishimaa silmiä hivelevän kauniiksi ja hallituksi, kehuu Philip Glassin musiikkia ja antaa elokuvalle neljä tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”erinomainen”.[3]
Cannesin elokuvajuhlien tuomaristo myönsi kuvaaja John Baileylle, lavastaja Eiko Ishiokalle ja säveltäjä Philip Glassille erityispalkinnon taiteellisesta panoksesta.[4]