Mitsubishi Ki-51
Tämän päivän artikkelissa tutkimme aihetta Mitsubishi Ki-51, kysymys, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua pitkään. Mitsubishi Ki-51 on relevantti ja kiistanalainen aihe, joka on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Vuosien varrella Mitsubishi Ki-51 on ollut useiden tutkimusten, tutkimusten ja pohdiskelujen kohteena, jotka ovat tuoneet valoa tähän aiheeseen liittyviin eri näkökohtiin. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on omaksuttu Mitsubishi Ki-51:n käsittelemiseksi, tarkoituksena syventää sen ymmärrystä ja laajuutta.
| Mitsubishi Ki-51 | |
|---|---|
 Mitsubishi Ki-51 "Sonia". |
|
| Tyyppi | kevyt pommikone, rynnäkkökone, tiedustelukone |
| Alkuperämaa |
 Japani |
| Valmistaja | Mitsubishi |
| Ensilento | 1939, vuoden keskivaiheilla |
| Esitelty | 1939 |
| Pääkäyttäjät | Keisarillisen Japanin armeijan ilmavoimat |
| Valmistusmäärä | 2 385 |
| Valmistusvuodet | 1939-1945 |
| Kehitetty mallista | Ki-30 Ann |
Mitsubishi Ki-51 (jap. 九九式襲擊機, Liittoutuneiden raportointinimi: Sonia) oli keisarillisen Japanin armeijan ilmavoimien pommi- ja tiedustelukone toisessa maailmansodassa. Se oli edelleen kehitelty versio Ki-30:sta. Se hyväksyttiin virallisesti käyttöön, nimellä: armeijan tyyppi 99 rynnäkkökone. Koneita valmistui 2 385 kappaletta. Tuotanto päättyi heinäkuussa 1945.
Ki-51 erosi edeltäjästään, alatasoisen runkonsa (siivet sijaitsivat rungossa alaosassa) ja avonaisen ohjaamonsa puolesta. Ki-30 -mallisesta lyhennetyssä ohjaamossa oli taka-ampujan paikka 7,7 mm konekiväärille. Siipikonekiväärien kaliiperi kasvoi sodan myötä: 0.30:sta 0.50:een. eli 7,7 mm:sta 12,7 mm:iin. 1 060 kilometrin toimintasäteen ansiosta konetta voitiin käyttää lähialueiden tiedustelun. David Mondey nimeää koneelle kaksi käyttötarkoitusta: tiedustelu ja maataistelu. Sodan loppuvaiheilla, koneen alapuoliseen ripustimeen voitiin liittää 1 kpl 250 kg:n pommi. Sitä käytettiin vain kamikaze-tehtävissä. Pommitustehtävissä enin kuorma oli 200 kg, mikä liitettiin koneeseen ulkoisesti.
Konetta valmistivat Mitsubishi, 1 472 sekä Tachikawa (First Army Air Arsenal), 913 konetta.[1] Toisen maailmansodan jäljiltä useita koneyksilöitä päätyi Kiinan, Taiwanin, Indonesian sekä Pohjois-Korean ilmavoimien käyttöön.
Lähteet
- Mondey, David: Axis Aircraft of World War II, The warplanes of Germany, Italy and Japan during World War II, 2002 (ensipainos 1984, London, England) s. 211-212 (englanniksi) ISBN 0-7858-1363-2.
Viitteet
- ↑ Mondey, D., 2002: s. 212.
