Mnasagoras

Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia Mnasagoras:tä ja sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Mnasagoras on ollut mielenkiinnon ja keskustelun aihe useiden vuosien ajan, ja sen vaikutus ulottuu arkielämän eri puolille. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​populaarikulttuurin rooliin Mnasagoras on ollut tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Tässä artikkelissa tarkastelemme Mnasagoras:n eri puolia ja tutkimme, miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tutkimme alan asiantuntijoiden mielipiteitä ja näkemyksiä sekä Mnasagoras:stä kärsineiden henkilökohtaisia ​​kokemuksia. Valmistaudu uppoutumaan Mnasagoras:n kiehtovaan maailmaan!

Mnasagoras (100-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen stoalaiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän oli todennäköisesti kotoisin Aleksandria Troaksesta.[1]

Mnasagoraan elämästä ei tiedetä juuri mitään. Hän oli joko Antipatros Tarsoslaisen tai Diogenes Babylonialaisen (tai kummankin) oppilas.[1] Diogenes Laertioksen teoksen Merkittävien filosofien elämät ja opit kirja VII on sisältänyt Mnasagoraan elämäkerran, mutta tuo osuus kirjasta on kadonnut; nimestä on säilynyt ainoastaan maininta sisällysluettelossa.[2]

Lähteet

  1. a b Curnow, Trevor: ”Mnasagoras”, The Philosophers of the Ancient World: an A-Z guide, s. 189. London: Duckworth, 2006. ISBN 0715634976
  2. Posidonius; Kidd, I. G. (toim.): Posidonius: III. The Translation of the Fragments, s. 50-51. (Cambridge Classical Texts and Commentaries, 36) Cambridge University Press, 2004. ISBN 0521604419 Teoksen verkkoversio.