Momentti (oikeustiede)

Seuraavassa artikkelissa puhumme Momentti (oikeustiede):stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Momentti (oikeustiede) on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion sen merkityksen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Momentti (oikeustiede):een, sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin tulevaisuudessa. On tärkeää ymmärtää Momentti (oikeustiede):n merkitys ja analysoida sitä eri näkökulmista ymmärtääksesi sen laajuuden ja merkityksen. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Momentti (oikeustiede):stä ja rohkaisemaan pohdintaa ja keskustelua tästä aiheesta.

Tämä artikkeli käsittelee oikeustieteellistä nimitystä. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla Momentti.

Momentti (lyhennetään mom.[1]) on lakiin, asetukseen tai sääntöihin sisältyvän pykälän alakohta tai kappale.[2] Laajat momentit jakaantuvat usein kohtiin ja kohdat alakohtiin.[3]

Suomen lainsäädännössä momentteja ei yleensä eksplisiittisesti numeroida, mutta niihin viitataan numeroin, esimerkiksi: "Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään..." Yleensä saman pykälän eri momentit erotetaan lakitekstissä toisistaan typografisesti samoin kuin kappaleet normaalissa tekstissä. Suomen lainsäädännössä on kuitenkin myös säädöksiä, joissa momentin alussa on muusta tekstistä pisteellä erotettu arabialainen numero selventämässä pitkää ja mutkikasta pykälää.[3][4]

Valtion talousarviossa johonkin tarkoitukseen osoitettu määräraha käsittää yleensä koko momentin. Momentti saattaa kuitenkin jakaantua useaankin määrärahaan, joiden tarkoitus kerrotaan tarkemmin talousarvion perusteluissa.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 24.5.2013.
  2. ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
  3. ↑ a b Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa V palsta 538.
  4. ↑ Esimerkiksi asetus rehujen ja lannoitteiden tarkastuksesta suoritettavista maksuista ja palkkioista, 115/1969.
  5. ↑ Encyclopædia iuridica fennica, osa V palsta 658.