Nykymaailmassa Moschops:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe, joka on herättänyt keskusteluja eri aloilla. Poliittisella, sosiaalisella, teknologisella tai kulttuurisella alalla Moschops on ottanut johtavan roolin ja kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä. Vuosien varrella Moschops on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet tapaamme elää, kommunikoida ja olla yhteydessä. Tässä artikkelissa tutkimme Moschops:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Moschops | |
---|---|
![]() |
|
Permikausi Capitan-vaihe [1] |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Kladi: | Synapsidit Synapsida |
Lahko: | Terapsidit Therapsida |
Alalahko: | †Dinocephalia |
Kladi: | †Tapinocephalia |
Heimo: | †Tapinocephalidae |
Suku: |
†Moschops Broom, 1911 |
Synonyymit | |
Agnosaurus, Boonstra, 1952 |
|
Lajit | |
|
|
Katso myös | |
Moschops (nimen merkitys: ”vasikankasvo”) on sukupuuttoon kuollut permikaudella elänyt terapsidisuku. Se kuuluu Dinocephalia-alalahkoon ja Tapinocephalidae-heimoon.
Sukuun luetaan neljä lajia joista Moschops capensis, M. koupensis tunnetaan hyvinsäilyneistä jäänteistä. Moschops whaitsi ja Moschops oweni tunnetaan huonommin säilyneestä aineistosta, eikä niiden määritys ole täten varma. Lisäksi saattaa olla että M. capensis ja M. koupensis eivät ole erillisiä lajeja vaan erilaiset yksilöt edustavat saman lajin eri sukupuolia.
Moschops oli suurikokoinen kasvinsyöjä. Sen kallon pituus on 40 cm ja kokonaispituus suunnilleen 2,5–3 metriä. Sillä oli paksu kallo, joka saattaa viitata päiden puskemiseen. Moschopsin fossiileja on löydetty Etelä-Afrikasta, Karoosta.[2][3][4][5][6]