Multa:n maailmassa on tutkittavana koko universumi mahdollisuuksia ja löytöjä. Puhummepa sitten henkilön elämästä, tietystä aiheesta, historiallisesta päivämäärästä tai jostain muusta jokapäiväisen elämän osa-alueesta, Multa herättää kiinnostuksen meitä kohtaan, mikä saa meidät haluamaan syvemmälle sen mysteereihin. Tämän artikkelin tarkoituksena on sukeltaa Multa:n maailmaan, analysoida sen eri puolia ja tarjota siitä laaja ja yksityiskohtainen näkemys. Huolimatta yhteydestämme Multa:een, olemme varmoja, että sen tutkimus tuo meille enemmän ymmärrystä ja henkilökohtaista rikastumista.
Multa on kasvien kasvualustaksi sopivaa kivennäismaan ja humuksen seosta.[1] Multa vaihtelee käyttötarkoituksen mukaan koostumukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan.
Multavuus tarkoittaa eloperäisen aineksen osuutta kuivatussa maanäytteessä. Maa jaetaan kuuteen multavuusluokkaan:[2]
Säkkimulta on tarkoitettu maanparannukseen, ja sitä sekoitetaan istutuksen yhteydessä pohjamaahan. Irtomultaa voidaan käyttää viherrakentamiseen uuden pihan tai isompien kukkapenkkien perustamisessa. Siinä on suurempi kivennäismaa-ainespitoisuus kuin säkkimullassa, mikä tekee siitä rakenteeltaan kestävämpää. Erilaisiin käyttökohteisiin tarkoitetut irtomullat eroavat toisistaan muun muassa lannoituksen määrän, kalkituksen, rakenteen, vedenläpäisevyyden ja multavuuden mukaan. Istutusmulta on yleiskasvualusta, jota käytetään pensas-, puu- ja perennaistutuksiin sekä nurmikoiden kasvualustana. Havupuumultaa käytetään hapanta maata suosiville kasveille, kuten havuille ja varvuille. Viljelymulta on kuohkeaa ja multavaa, ja sitä käytetään esimerkiksi kasvimaalla, kasvihuoneviljelyssä ja kesäkukkaistutuksissa.[3]
Ruukkukasvien kasvualustana käytettäviä, ominaisuuksiltaan erilaisia multatyyppejä ovat esimerkiksi taimimulta, kukkamulta, kesäkukkamulta, yrttimulta, kestomulta, altakastelumulta, orkideamulta ja kaktusmulta. Puutarhamullat sisältävät käyttötarkoituksesta riippuen erilaisia turvelaatuja, kompostia, hiekkaa tai savea.[4]