Murske

Tässä artikkelissa tutkimme Murske:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan. Muinaisista ajoista lähtien Murske on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena, ja se on kiinnittänyt kaiken ikäisten, kulttuurien ja kontekstien ihmisten huomion. Kautta historian Murske:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut jokapäiväisen elämämme keskeisiin osiin. Syvän ja oivaltavan analyysin avulla selvitämme Murske:tä ympäröivät mysteerit ja monimutkaisuudet ja tarjoamme laajan ja rikastuttavan näkemyksen, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa. Uppoudu tähän jännittävään löytömatkaan ja laajenna näköalojasi Murske:stä.

Murske tai sepeli on yhteisnimitys tuotteille, jotka on valmistettu murskaamalla luonnonkiviainesta tai keinotekoista kiviainesta.

Jaottelu

Vanhaa mursketien rakentamista

Murskeet (lyhenne M) jaotellaan raaka-aineen perusteella:

  • Kalliomurske (KaM) on kiviainesta, joka on valmistettu murskaamalla kalliosta irti räjäytettyä louhetta ja seulomalla siitä haluttu lajite. Kalliomurskeen kaikki pinnat ovat murtopintaisia. Tien jakavassa kerroksessa käytetään murskeita 0/45, 0/56, 0/63 tai 0/90. Tien kantavassa kerroksessa käytetään murskeita 0/31, 0/45, 0/56 tai 0/63. Soratien kulutuskerroksessa käytetään mursketta 0/11 tai 0/16. Asfalttibetonipäällysteissä käytetään murskeita 0/8, 0/11, 0/16, 0/22 tai 0/31.
    • Kivituhkaksi nimitetään hienoimpia kalliomurskelajitteita; tyypillisiä raekokoja ovat 0/5 ja 0/8.
  • Soramurske (SrM) on kiviainesta, joka on valmistettu murskaamalla kivikkoa (vallitseva raekoko 20–200 mm) tai soraa (vallitseva raekoko 2–20 mm) ja seulomalla siitä haluttu lajite. Soramurskeessa on rakeita, joissa on kokonaan tai osittain murtopinnat, sekä rakeita, joissa on kokonaan luonnonpinnat.
  • Moreenimurske (MrM) on valmistettu moreenia murskaamalla.
  • Kuonamurske (KuM) on valmistettu rauta- ja terästeollisuuden kuonaa murskaamalla.
  • Betonimurske (BeM) on valmistettu betoniteollisuuden jätebetonia tai purettuja betonirakenteita murskaamalla. Sen raekoko on tyypillisesti 0/45.
  • Kevytbetonimurske on valmistettu Siporexharkoista ja -elementeistä. Tyypillisiä raekokoja ovat 4/12 ja 14/40.

Nimityksiä

  • Karkeaksi kiviainekseksi nimitetään päällystemurskeita, joiden raekoon alaraja on vähintään 2 millimetriä. Muilla murskeilla raekoon alaraja on 4 mm.
  • Hienoksi kiviainekseksi nimitetään päällystemurskeita, joiden raekoon yläraja on korkeintaan 2 millimetriä. Muilla murskeilla raekoon alaraja on 4 mm.
  • Hienoaineksella tarkoitetaan 0,063 mm seulan läpäisevää ainesta.
  • Sepeli on murskeen katkaistu lajite eli siinä ei ole lainkaan tiettyä alarajaa pienempiä rakeita. Tienrakennustöissä käytetään sepelin sijasta nykyisin murske-nimityksiä.
    • Kalliosepeli (KaS), esimerkiksi KaS 8/16.
    • Sorasepeli (SrS)
    • Hiekoitussepelin raekoko on tyypillisesti 3/5 tai 3/6.
    • Raidesepeli on rautateiden tukikerroksessa käytettävää mursketta, jonka rakeiden pintojen tulee olla täysin murskaantuneita (ei luonnonpintoja) ja jonka raekoko on 31,5/63 tai 31,5/50.
  • Sirote on sirotepintaukseen käytettävää murskattua tai luonnonkiviainesta. Sirotepintauksessa (SIP) päällystetyn tai sorapintaisen tien pintaan liimataan bitumisella sideaineella ohut kerros pölytöntä kiviainesta, jonka raekoko on 6/8, 8/12 tai 12/16.
  • Täytejauhe on hienoa kiviainesta, joka pääasiassa (80-prosenttisesti) läpäisee seulan 0,063 mm (ennen 0,074 mm) ja 98-prosenttisesti seulan 0,5 mm. Asfalttimassaan lisättävä täytejauhe on usein jauhettua kalkkikiveä.
  • Kivimurskaamossa syntyy kivituhkaa murskaamisprosessin sivutuotteena.

Lajite

Kun kaikenkokoisia rakeita sisältävä murske seulotaan seulalla, jonka neliömäisten aukkojen sivun mitta on esimerkiksi 16 mm, on lajitteen raekoon yläraja (D) 16. Raekoon ylärajaa voidaan nimittää myös maksimiraekooksi. Kun 16 mm seulan läpi mennyt murske seulotaan esimerkiksi 11 mm seulalla, tulee lajitteen raekoon alarajaksi (d) 11. Lajite sisältää siis vain tietynkokoisia rakeita alkuaan kaikenkokoisia rakeita sisältäneestä murskeesta.

Lajitteen raekoon ala- ja yläraja (millimetreinä) liitetään mursketyypin lyhenteen perään (d/D) ilman mittayksikköä. Esimerkiksi kalliomurske KaM 11/16. Tällaista lajitetta nimitetään katkaistuksi lajitteeksi, koska siinä ei ole mukana pieniä rakeita. Siitä voidaan käyttää myös nimitystä sepeli. Lajitteesta, jonka raekoon alaraja on 0, käytetään nimitystä nollalajite. Katkaistun lajitteen yläraja (D) ja alaraja (d) valitaan siten että D/d ≥ 1,4.

Jos katkaistun lajitteen raekoon alaraja on päällystemurskeilla 2 mm ja muilla murskeilla 4 mm tai suurempi, saa lajitteessa olla seulan 0,063 läpäisevää ainesta korkeintaan 2 prosenttia.

Raekoot

Tienrakennustöissä suositellaan käytettäväksi lajitteiden ala- ja ylärajana jotakin seuraavassa luettelossa olevaa seulakokoa. Lajitteiden nimityksissä seulakoko voidaan esittää katkaistuna kokonaislukuna eli jättää desimaaliosa pois.

(0)   2   4   5,6   8   11,2 (11)   16   22,4 (22)   31,5 (31)   45   56   63   90   125   180   250

Rakeisuuskäyrien piirtämistä varten murske seulotaan käyttäen tarvittavaa osaa seuraavat seulakoot sisältävästä seulasarjasta. Esimerkiksi mursketta 0/8 varten riittää suurimman seulan kooksi 11,2 mm. Nämä seulakoot esitetään desimaaleineen.

0,063   0,5   1   2   4   5,6   8   11,2   16   22,4   31,5   45   56   63   90   125   180   250  

Tielaitos siirtyi eurooppalaisen standardin (EN, European Standard) mukaisiin seulakokoihin vuonna 1999. Aiemmin käytettiin lajiterajoina

0   6   8   12   16   20   25   32   64  

ja seulasarjana    0,074   0,125   0,25   0,5   1   2   4   6   8   12   16   20   25   32   64  

Katso myös

Lähteet