Nykymaailmassa Murto ja varkaus:stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Murto ja varkaus on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja kiistoja, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Murto ja varkaus on herättänyt akateemikkojen, asiantuntijoiden, harrastajien ja uteliaiden huomion sen alkuperästä sen kehitykseen nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Murto ja varkaus:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme kattavan ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.
Murto ja varkaus | |
---|---|
Breaking and Entering | |
![]() |
|
Ohjaaja | Anthony Minghella |
Käsikirjoittaja | Anthony Minghella |
Tuottaja |
|
Säveltäjä | |
Kuvaaja | Benoît Delhomme |
Leikkaaja | Lisa Gunning |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | |
Tuotantoyhtiö | |
Levittäjä |
Fórum Hungary Netflix |
Ensi-ilta | 2006 |
Kesto | 120 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Murto ja varkaus (Breaking and Entering) on vuonna 2006 ensi-iltansa saanut Anthony Minghellan ohjaama draamaelokuva.[1]
Arkkitehti Willin (Jude Law) toimistoon murtaudutaan toistuvasti heti sen muutettua huonomaineiselle King’s Crossin alueelle Lontoossa. Mies ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja alkaa käyttää yönsä ryöstelijöitä vaanien. Hän seuraa teini-ikäistä sarajevolaispoikaa tämän kotiin ja yllättäen viehtyy pojan köyhän yksihuoltajaäitiin (Juliette Binoche) oman vaimonsa ja autistityttärensä melkein unohtaen.[2]
Turun Sanomien Päivi Valotien mielestä huono suomalaisnimi johtaa harhaan, sillä kyse ei ole rikoselokuvasta vaan ihmissuhdetutkielmasta, jonka henkilöt ovat kuka mistäkin syystä rikki ja ahdistuneita. Kovin yhteiskunnallista käsittelyä elokuva ei tarjoa, vaan käsittelyn kohteena on lähinnä valkoisen ja varakkaan heteromiehen henkinen hämmennys.[2]