Tässä artikkelissa tutkimme Museion:n aihetta yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen merkitystä, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Käsittelemme sen alkuperästä nykyiseen tilanteeseen erilaisia näkökohtia, jotka kontekstualisoivat Museion:n merkityksen nykyään. Kokonaisvaltaisen analyysin avulla tarkastelemme Museion:tä ympäröiviä erilaisia lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Samoin tarkastelemme Museion:n vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan ottaen huomioon sen vaikutus kulttuuriin, talouteen, politiikkaan ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja päivitetyn näkemyksen Museion:stä, jotta voimme ymmärtää ja pohtia paremmin sen vaikutuksia ympäristöömme.
Museion (m.kreik. Μουσεῖον, Mūseion tai Mouseion, lat. Museum, Musaeum) oli antiikin Kreikassa nimitys muusien pyhäköille ja muusisille taidoille omistetuille paikoille, kuten oppineisuuden keskuksille.[1][2][3] Sanasta on peräisin nykyinen sana ”museo”.
Museioneita
Myöhempi käyttö
Ajan kuluessa sana museion menetti uskonnollisen merkityksensä ja alkoi tarkoittaa yleisesti oppineisuuden ja taiteiden paikkaa, niin että esimerkiksi Ateenaa voitiin kutsua ”Kreikan Museioniksi” (τὸ τῆς Ἑλλάδος Μουσεῖον, to tēs Hellados Mūseion)[1][8][9] ja Kassios Longinosta ”käveleväksi museioniksi” (ἔμψυχον καὶ περιπατοῦν μουσεῖον, empsykhon kai peripatūn mūseion).[1][8][10][11]
Lähteet
- ↑ a b c d e Liddell, Henry George & Scott, Robert: Μουσεῖον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Museum”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Hellenistic Egypt: the Alexandria Museum University College London. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 4.1.
- ↑ Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 5.51–52; Plinius vanhempi: Naturalis historia 16.133.
- ↑ Lehtinen, Matti: Antiikin Kreikan matematiikkaa: Eukleides ja Alkeet Matematiikan historia, Matematiikkalehti.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.25.8.
- ↑ a b Smith, William: ”Alexandreia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 5.187d.
- ↑ Eunapios: Sofistien elämä (V. Sp.) 456 B.
- ↑ Plato: The Works of Plato: Viz. His Fifty-five Dialogues, and Twelve Epistles, s. lxxxxix–xc. (Nide 1. Translated from the Greek, Nine of the Dialogues by the Late Floyer Sydenham, and the Remainder by Thomas Taylor ; with Occasional Annotations on the Nine Dialogues Translated by Sydenham and Copious Notes by the Latter Translator, Floyer Sydenham) AMS Press, 1804. ISBN 9780404050900 Teoksen verkkoversio.