Muselmann

Nykyään Muselmann on kasvava kiinnostuksen aihe yhteiskunnassa. Muselmann:n merkitys on näkynyt eri alueilla politiikasta populaarikulttuuriin. Mielipiteet ja näkökulmat Muselmann:stä ovat erilaisia ​​ja usein kiistanalaisia, mikä on herättänyt jatkuvaa keskustelua tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Muselmann:n merkitystä tänään ja analysoimme sen vaikutuksia ja mahdollisia seurauksia. Muselmann on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi sen vaikutuksista talouteen ja vaikutuksestaan ​​henkilökohtaisiin suhteisiin.

Kuolemalta pelastunut keskitysleirivanki

Muselmann (mon. Muselmänner, puol. Muzułman) oli saksankielinen natsihallinnon aikana keskitysleireillä vankien käyttämä puhekielen termi, jolla kuvattiin fyysisesti ja psyykkisesti murtunutta kohtaloonsa alistunutta, välinpitämätöntä, voimatonta ja kuolemaa odottavaa vankia.[1] Sana tarkoittaa suomeksi musulmaania, muslimia.

Koska vangit olivat usein kyvyttömiä liikkumaan, he muistuttivat rukousasennossa istuvaa muslimia. Termi levisi Auschwitzin keskitysleiriltä myös muihin keskitysleireihin. Maidanekissa vastaava termi oli Gamel, joka oli johdettu saksan mätänevää tarkoittavasta sanasta gammeln. Stutthoffissa taas käytettiin termiä Krypel, joka oli johdettu saksankielen sanasta Krüppel, raajarikko.

Lähteet

  1. ↑ Institut für Sozial- und Wirtschaftsgeschichte: Muselmann Luettu 8.6.2008

Kirjallisuutta

  • Israel Gutman, Encyclopaedia of the Holocaust, New York: Macmillan 1990
  • Wolfgang Sofsky, The Order of Terror: The Concentration Camp, Princeton: Princeton University Press 1999

Aiheesta muualla