Nykymaailmassa Muskoni edustaa kasvavaa mielenkiintoa kaikilla yhteiskunnan aloilla. Teknologian kehittyessä ja globalisaation selkeytyessä Muskoni:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka koskee kaikenikäisiä, sukupuolisia ja kansallisuuksia. Taloudellisista vaikutuksistaan politiikkaan ja kulttuuriin Muskoni on osoittautunut monitahoiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvempää huomiota ja analysointia. Tässä artikkelissa tutkimme Muskoni:n eri näkökulmia ja keskustelemme sen merkityksestä nykymaailmassa.
Muskoni | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 3-metyylisyklopentadekanoni |
CAS-numero | 541-91-3 |
PubChem CID | 10947 |
SMILES | O=C1C(C)CCCCCCCCCCCC1 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C16H30O |
Moolimassa | 238,4 g/mol |
Sulamispiste | -15 °C (258,15 K) |
Kiehumispiste | 328 °C (601,15 K) |
Tiheys | 0,9221 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 1,5·10-5 g/l (25 °C)[1] |
Muskoni (C16H30O) on ketoni, joka on myskin pääkomponentti.
Muskonin rakenteen selvitti ensimmäisenä Lavoslav Ružička. Muskoni on rengasrakenteinen ketoni, jonka rengas koostuu viidestätoista hiiliatomista. Kolmanteen hiileen on liittynyt metyyliryhmä. Luonnossa ainetta esiintyy ainoastaan (–)-enantiomeerinä[2]., mutta synteettisesti valmistettuna se esiintyy yleensä raseemisena seoksena. Muskoni liukenee hieman veteen.
Aikaisemmin muskonia saatiin uhanalaisen myskihärän eritteestä, mutta nykyään lähes kaikki hajusteissa käytettävä muskoni tuotetaan synteettisesti. Muskonia valmistetaan sitronellaalista olefiinimetateesilla.