Muskoni

Nykymaailmassa Muskoni edustaa kasvavaa mielenkiintoa kaikilla yhteiskunnan aloilla. Teknologian kehittyessä ja globalisaation selkeytyessä Muskoni:stä on tullut ajankohtainen aihe, joka koskee kaikenikäisiä, sukupuolisia ja kansallisuuksia. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​politiikkaan ja kulttuuriin Muskoni on osoittautunut monitahoiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvempää huomiota ja analysointia. Tässä artikkelissa tutkimme Muskoni:n eri näkökulmia ja keskustelemme sen merkityksestä nykymaailmassa.

Muskoni
Tunnisteet
IUPAC-nimi 3-metyylisyklopentadekanoni
CAS-numero
PubChem CID
SMILES O=C1C(C)CCCCCCCCCCCC1
Ominaisuudet
Molekyylikaava C16H30O
Moolimassa 238,4 g/mol
Sulamispiste -15 °C (258,15 K)
Kiehumispiste 328 °C (601,15 K)
Tiheys 0,9221 g/cm3
Liukoisuus veteen 1,5·10-5 g/l (25 °C)[1]

Muskoni (C16H30O) on ketoni, joka on myskin pääkomponentti.

Muskonin rakenteen selvitti ensimmäisenä Lavoslav Ružička. Muskoni on rengasrakenteinen ketoni, jonka rengas koostuu viidestätoista hiiliatomista. Kolmanteen hiileen on liittynyt metyyliryhmä. Luonnossa ainetta esiintyy ainoastaan (–)-enantiomeerinä[2]., mutta synteettisesti valmistettuna se esiintyy yleensä raseemisena seoksena. Muskoni liukenee hieman veteen.

Aikaisemmin muskonia saatiin uhanalaisen myskihärän eritteestä, mutta nykyään lähes kaikki hajusteissa käytettävä muskoni tuotetaan synteettisesti. Muskonia valmistetaan sitronellaalista olefiinimetateesilla.

Lähteet

  1. Oxacycloheptadec-10-en-2-one:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 21.6.2024. (englanniksi)
  2. Karl-Georg Fahlbusch, Franz-Josef Hammerschmidt, Johannes Panten, Wilhelm Pickenhagen, Dietmar Schatkowski, Kurt Bauer, Dorothea Garbe & Horst Surburg:Flavors and Fragrances, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 1.7.2014

Aiheesta muualla