Mustijoki

Miksi Mustijoki on niin tärkeä nykyään? Mustijoki on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt kiistoja ja keskustelua kaikilla aloilla. Ilmestymisestään lähtien Mustijoki on ollut analyysin ja keskustelun kohteena eri aloilla tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja populaarikulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme, miten Mustijoki on vaikuttanut nyky-yhteiskuntaan ja miten sen läsnäolo on muokannut tapaamme ajatella ja toimia. Lisäksi tutkimme Mustijoki:n merkitystä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ja kuinka sen vaikutus näkyy edelleen jokapäiväisessä elämässämme.

Tämä artikkeli käsittelee jokea. Mustijoki on myös kylä Porvoossa.
Mustijoki
Laskupaikka Kilpilahti, Svartbäckfjärden, Suomenlahti
60°20′05″N, 25°32′09″E
Maat Suomi
Pituus Mäntsälänjoki mukaan lukien 70 km
Virtaama 7,5 [1] m³/s
Valuma-alue 783,21 [2] km²
Uimaranta Nummisilla.
Nummistenkoski.

Mustijoki (Svartsån) on Mustijoen vesistön Suomenlahteen laskeva laskujoki, jonka vesistöalue sijaitsee pääosin Uudenmaan maakunnan alueella ja pieneltä osin Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alueella. Joen tärkeimmät latvahaarat ovat Mäntsälänjoki ja Hirvihaaranjoki. Vesistön valuma-alueen järvisyys on 1,5 %.[3]

Mäntsälän keskustan eteläpuolella Mäntsälänjoki ja Hirvihaaranjoki yhtyvät Mustijoeksi. Joen alajuoksun varrella sijaitsee Pornaisten keskustaajama Kirveskoski. Mustijoki laskee Suomenlahteen Porvoon Kilpilahdessa. Jokea käytetään kanoottiretkeilyyn.lähde?

Järviä

Nimi Pinta-ala km² Korkeus m mpy
Kotojärvi (Pornainen) 1,5 24,2
Suojärvi 1,1 85,1

Jätevedet

  • Kirveskosken jätevedenpuhdistamo (Mustijoki, Pornainen) (ei käytössä?)
  • Hinthaaran jätevedenpuhdistamo (Mustijoki, Porvoo)

Voimalat

Toiminnassa olevia voimaloita ovat Halkiankosken, Lahankosken, Laukkosken ja Tyysterinkosken voimalaitokset.

Mustijoen suulla Brasaksessa on patopumppaamo, jolla pumpataan Mustijoen vettä Hackalandetin tekojärveen Kilpilahden teollisuusalueen käyttöön.

Brasaksen patopumppaamolla on toimiva kalaporras, mutta seuraavalla yläjuoksun padolla eli Tyysterinkosken voimalaitoksella ei ole kalaporrasta. Tyysterikosken voimalaitos toimii esteenä merestä nouseville vaelluskaloille.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. (Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15) Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 11.2.2023.
  2. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  3. ↑ Mustijoen vesistöalue (19) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2023.

Aiheesta muualla