Myeliini

Tässä artikkelissa tutkimme Myeliini:n aihetta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Myeliini on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Kautta historian Myeliini on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, ja se on synnyttänyt erilaisia ​​mielipiteitä ja vastakkaisia ​​näkemyksiä. Tarkastellaan syvällisen ja kattavan analyysin avulla Myeliini:n roolia eri yhteyksissä ja pyrimme ymmärtämään sen vaikutusta kulttuuriin, politiikkaan, talouteen ja muihin nykyelämän alueisiin. Historiallisesta merkityksestään tuleviin vaikutuksiinsa Myeliini on ollut ja tulee jatkossakin olemaan kiinnostava ja merkityksellinen aihe nykymaailmassa.

Myeliini on keskus- ja ääreishermostossa esiintyvä rasvainen aine, jonka tehtävänä on muodostaa sähköä eristävä kalvo (myeliini- eli ydintuppi) solujen viejähaarakkeiden ympärille.[1] Hermojen tuottamat sähköimpulssit kulkevat myelinisoituneessa viejähaarakkeessa nopeammin kuin myelinisoitumattomassa.[2] Myeliini kontrolloi tiedonkulkua aivojen eri osien välillä,[3] ja vahingoittumaton myeliinikalvo on edellytyksenä keskushermoston normaalille toiminnalle.[1] Myeliinitupen puuttuminen hermon ympäriltä altistaa hermoimpulssin häiriöille.[4]

Myeliiniä tuottavat keskushermostossa oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwannin solut. Myeliiniä kehittyy runsaasti etenkin ensimmäisinä elinvuosina,[1] mutta sitä muodostuu myös aikuisilla etenkin unen aikana.[5][6]

Myeliinin määrä alkaa pienentyä vähitellen keski-iästä alkaen, mistä alkaa vähittäinen, kiihtyvä rappio, joka johtaa vääjäämättä aivojen kunnon heikkenemiseen. Yli 85-vuotiaista suurin osa sairastaa jo Alzheimerin tautia tai muuta dementoivaa sairautta.[7] Nuorellakin iällä voi silti sairastua tautiin, johon liittyy myeliinikatoa, kuten MS- ja ME-taudit. Myeliinin vaurioitumisesta seuraa vaihtelevia neurologisia oireita riippuen siitä, mikä aivojen osa on tuhon kohteena.[7] Hiirillä tehdyissä kokeissa on havaittu, että ylipainehappihoito lisää myeliinin muodostumista aivovaurion jälkeen ja parantaa motorista toimintakykyä.[8]

Ylipainoisilla 50-vuotiailla esiintyy keskimäärin yhtä paljon aivojen myeliinikatoa kuin hoikilla 60-vuotiailla.[3]

Ydintuppi

Hermosolu eli neuroni. Solun runko punaisella värillä, 16. viejähaarake eli aksoni, 21. ydin- eli myeliinituppi (Schwannin solu) vaaleansinisellä ja 12. sen Tuma, 22. Ranvierin kuroumat.

Ydin- eli myeliinituppi on rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut solukalvon rakenne, jossa hermotukisolun solukalvo kiertyy hermosolun viejähaarakkeen ympäri rullalle. Myeliinituppi mahdollistaa hermoimpulssin nopeamman kulun toimimalla eristeenä ja keskittämällä viejähaarakkeen solukalvon (aksolemman) jännitteen purkautumisen Ranvierin kuroumiin, joissa jänniteherkkien natriumkanavien tiheys on erityisen suuri. Keskushermostossa myeliinitupen muodostavat oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwannin solut.lähde?

Myeliinin biokemiallinen koostumus

Myeliini in situ sisältää noin 40 % vettä. Myeliinin kuivapainosta on poikkeuksellisen suuri osuus rasva-aineita (noin 70–85 %), kun taas valkuaisaineita on suhteellisen vähän (15–30 %). Myeliini koostuu pääosin kolesterolista. Yleensä biologisissa kalvoissa valkuaisaineita on suhteessa enemmän kuin rasva-aineita. Matala vesipitoisuus ja erityinen rasva-ainekoostumus ovat keskeisiä myeliinin kyvylle toimia eristeenä.lähde?

Keskushermoston ja ääreishermoston myeliinillä on sama tehtävä, mutta sen lisäksi, että myeliiniä tuottavat eri solut, myös solujen tuottaman myeliinin valkuaisaine- ja rasva-ainekoostumuksissa on eroja.lähde?

Lähteet

  1. ↑ a b c Redmayne & Johansson: Could myelin damage from radiofrequency electromagnetic field exposure help explain the functional impairment electrohypersensitivity? A review of the evidence. Journal of Toxicology and Environmental Health, Part B, 17:5, 2014, s. 247. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 24.5.2017.
  2. ↑ Miten lapsen aivot kehittyvät? Jyväskylän yliopisto
  3. ↑ a b Peltonen, Susanna: Paino muuttaa muutakin kuin ulkonäköä – Aivoista löytyi selviä eroja Tekniikka ja talous. 5.8.2016. Alma Media Oyj. Viitattu 3.5.2019.
  4. ↑ Laskennalliset menetelmät auttavat kartoittamaan solukalvoproteiineissa tapahtuvia muutoksia, jotka liittyvät moniin sairauksiin Teveysportti. Viitattu 25.1.2021.
  5. ↑ Effects of Sleep and Wake on Oligodendrocytes and Their Precursors. 4 September 2013. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3874087/
  6. ↑ Sleep 'boosts brain cell numbers' bbc.com. 4.9.2013. BBC. (englanniksi)
  7. ↑ a b Aivojen rappeutumisen syynä myeliinin tuhoutuminen? 29.12.2003. Yle. Arkistoitu 18.9.2016.
  8. ↑ Repetitive Long-Term Hyperbaric Oxygen Treatment (HBOT) Administered after Experimental Traumatic Brain Injury in Rats Induces Significant Remyelination and a Recovery of Sensorimotor Function. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4029808/

Aiheesta muualla