Mynäjoki

Tässä artikkelissa perehdymme Mynäjoki:n kiehtovaan maailmaan. Kautta historian Mynäjoki:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan eri osa-alueilla, sen vaikutuksista kulttuuriin ja perinteisiin aina sen vaikutuksesta talouteen ja politiikkaan. Tutkimme Mynäjoki:n ympärillä olevia erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia sekä sen kehitystä ajan myötä. Tämä aihe tarjoaa meille mahdollisuuden pohtia ja ymmärtää Mynäjoki:n merkitystä elämässämme ja ympäröivässä maailmassa.

Mynäjoki
Mynäjoki kuvattuna Kustavintieltä kohti Tavastilaa
Mynäjoki kuvattuna Kustavintieltä kohti Tavastilaa
Alkulähde Mynäjärvi, Pöytyä
Laskupaikka Askainen, Mietoistenlahti, Saaristomeri
60°36.04′N, 021°50.61′E
Alkulähteen korkeus 57,0 m
Virtaama 2,5 m³/s
Valuma-alue 288,43 [1] km²
Kohta jossa Mynäjärvestä alkunsa saava Mynäjoki alkaa Pöytyällä.

Mynäjoki (ruots. Virmo å) on Mynäjoen vesistössä Mynämäen (aiemmin myös Mietoisten) ja Pöytyän (aiemmin Yläneen) kuntien alueella kulkeva joki, joka virtaa Mynämäen keskustan ja Mietoisten laajojen peltoaukeiden halki Mynälahteen. Se saa alkunsa Kurjenrahkan kansallispuiston laidalla sijaitsevasta Mynäjärvestä. Joen toinen päähaara alkaa nimillä Raasinoja ja Raasinjoki Yläneeltä Raasin suoalueilta.[2][3] Mynäjokeen tuovat vettä myös monet muut alueen soilta alkavat pienet joet ja purot, joten joen vesi on ruskeaa ja humuspitoista.[3] Koska valuma-alueen järvisyys on vain 0,3 prosenttia, ovat virtaaman vaihtelut suuria. Niitä ovat lisänneet myös viime vuosikymmenten tehokkaat ojitukset joen alkuosien metsä- ja suoalueilla.[2][3] Lähes kaikkiin Mynäjoen alajuoksun pieniin koskiin on joskus rakennettu saha tai mylly.[3][4]

Vesistön tila

Maatalous on Mynäjoen suurin ravinnekuormittaja, fosforista lähes 70 prosenttia ja typestä yli 60 prosenttia on peräisin maataloudesta. Peltojen osuus valuma-alueesta on suuri etenkin Mynäjoen alajuoksulla. Pistemäistä ravinnekuormitusta jokeen tulee Mietoisten jätevedenpuhdistamolta, Yläneen ja Mynämäen jätevedet johdetaan nykyään puolestaan Säkylän ja Raision puhdistamoihin. Mynäjoen veden laatu on välttävää ja sitä heikentävät valumavesien runsasravinteisuus ja savisuus. Keskimäärin joen fosforikuormitus oli vuosina 2000–2005 arviolta 4 tonnia ja typpikuormitus 88 tonnia vuodessa. Nykyisellään Mynäjoki, Laajoki ja Hirvijoki kuljettavat mukanaan kymmenen prosenttia Saaristomereen tulevasta vuotuisesta typpi- ja fosforikuormasta.[3]

Eläimistö

Mynäjokeen on istutettu aikaisempina vuosina jokirapuja, mutta ne kuolivat rapuruttoon ja liian happamaan veteen. Vuonna 2008 jokeen istutettiin täplärapua, jonka odotetaan menestyvän paremmin.[5] Jokeen nousee Mynälahdelta jonkin verran taimenia, siikaa ja lohia. Paikallinen kalastusalue ja kalatalouskeskus ovat suunnitelleet myös lohi-istutuksia jokeen.[6]

Lähteet

  1. ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. ↑ a b Mietoisten jätevedenpuhdistamon ympäristölupapäätös 27.1.2005. ymparisto.fi: Lounais-Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.11.2007.
  3. ↑ a b c d e Vakka-Suomen joet Vesien tila – esitesarja. 2007. ymparisto.fi: Lounais-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.11.2007.
  4. ↑ Mynäjoen vesistöalue (30) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.2.2023.
  5. ↑ Koivisto, Anna: Ravustuskausi starttasi tiistaina. Rannikkoseutu, 24.7.2009, nro 56, s. 5. Raisio: Suomen Paikallissanomat Oy.
  6. ↑ Mynäjokeen ja Laajokeen ehdotetaan lohi-istutuksia. Vakka-Suomen Sanomat, 21.1.2010, s. 3.

Aiheesta muualla