Naaras

Tässä artikkelissa tutkimme Naaras:n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiinsa tämä aihe herättää suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta kaiken ikäisissä yksilöissä. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla käsittelemme tärkeimpiä ja merkittävimpiä Naaras:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme lukijalle laajan ja rikastuttavan näkökulman. Samoin tarkastelemme sen vaikutuksia eri aloilla kulttuurista tieteeseen, mukaan lukien sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä valaista Naaras:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Hakusana ”Narttu” ohjaa tänne. Kauko Röyhkän yhtyeestä kerrotaan artikkelissa Kauko Röyhkä & Narttu.
Naaraan symboli (Venus-symboli)

Naaras on eläinyksilö, jonka sukusolut ovat munasoluja.[1] Munasoluksi määritellään lajin suurikokoisin sukusolu.[2]

Monella lajilla sukupuolen määräävät sukupuolikromosomit. Ihmisnaaraat ja muut nisäkäsnaaraat ovat sukupuolikromosomeiltaan homogameettisia, eli tyypillisesti XX. Nisäkäsnaaras on siis saanut X-kromosomin sekä äidiltään että isältään. Linnuilla ja perhosilla naaras on sen sijaan heterogameettinen, ja sen sukupuolikromosomit merkitään ZW. Kaloilla, matelijoilla ja sammakkoeläimillä naaraiden homogameettisuus ja heterogameettisuus vaihtelevat lajeittain. Joillain lajeilla ei ole lainkaan sukupuolikromosomeja, ja joillain lajeilla sukupuoli määrittyy hautumislämpötilan mukaan. Esimerkiksi alligaattoreilla kehittyy yksinomaan naaraita alle 30 celsiusasteen lämpötilassa, mutta ei koskaan naaraita yli 34 asteen lämpötilassa. Kilpikonnilla on päinvastoin, ja niillä naaraita synnyttää lämmin kehitysympäristö.[3]

Naaras tarvitsee suvullisessa lisääntymisessä koiraan sukusoluja eli siittiöitä hedelmöittämään munasolun. Joidenkin lajien naaraat kykenevät lisääntymään sekä suvullisesti että suvuttomasti (aseksuaalisesti).

Koska naaraat tuottavat suurempia sukusoluja kuin koiraat, ja etenkin koska nisäkkäiden ja joidenkin muidenkin eläinryhmien naaraat tulevat raskaaksi, näiden ryhmien naaraat käyttävät yleensä enemmän aikaa ja vaivaa jälkeläistensä hoitamiseen syntymän jälkeen kuin koiraat.[4]

Useimpien lajien naarailla on vaatimattomamman näköiset sekundaariset sukupuolipiirteet kuin koirailla, koska seksuaalivalinta kohdistuu naaraisiin heikommin kuin koiraisiin.[5]

Naaraiden nimityksiä

Lähteet

  • Avise, John C.: Hermaphroditism: A Primer on the Biology, Ecology, and Evolution of Dual Sexuality. Columbia University Press, 2011. ISBN 9780231153867

Viitteet

  1. ↑ naaras. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ Avise 2011, s. 6–7.
  3. ↑ Avise 2011, s. 4–5.
  4. ↑ Avise 2011, s. 15–18.
  5. ↑ Avise 2011, s. 18–19.

Aiheesta muualla