Napinniemi

Nykymaailmassa Napinniemi:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe. Napinniemi on asettanut itsensä keskustelun ja keskustelun keskipisteeksi, koska se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella alalla Napinniemi:n vaikutus on kiistaton, mikä herättää jatkuvaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Kautta historian Napinniemi on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja se on kehittynyt ja mukautunut nykymaailman muuttuviin todellisuuksiin ja tarpeisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Napinniemi:n monia puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan. Tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja merkityksen nykymaailmassa.

Napinniemi.

Napinniemi on niemi Someron Pitkäjärvessä. Niemi on maapohjaltaan harjuainesta, vaikka järven rannat muuten ovat pääosaltaan savea.[1]

Tarinan mukaan Napinniemi on syntynyt, kun jättiläisämmä oli tahtonut tehdä sillan järven yli ja oli tätä varten kantanut esiliinassaan hiekkaa viereisestä Kankaannummesta järveen. Esiliinan revettyä työ jäi kesken, mutta jäljellä ovat tästä todistamassa harjuaineksesta koostuvassa nummessa Ämmänkuopiksi kutsutut kuopat ja Pitkäjärvessä niin ikään harjuaineksesta muodostunut Napinniemi.[2][3][4]

Lähteet

  1. ↑ Suomen geologinen kartta. Maaperäkartta 1:100 000. 2024 Somero. Helsinki: Geologiinen tutkimuslaitos, 1974.
  2. ↑ Juselius, Herman: Kotiseuduiltamme. Ämmänkuopat Somerolla. Kotiseutu, 1914, nro 1.
  3. ↑ Virtaranta, Pertti: Someron murrekirja. Vammala: SKS, 1973. ISBN 951-717-008-4
  4. ↑ Klemelä, Timo: Kankaannummen Ämmänkuopat Someron luontokohteet. Someron kaupunki. Viitattu 11.11.2008.