Tässä artikkelissa tutkimme Narew:n kiehtovaa maailmaa ja sen vaikutuksen yhteiskuntaamme. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Narew on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena. Kautta historian Narew:llä on ollut merkittävä rooli ihmiselämän eri osa-alueilla, ja se on vaikuttanut uskomuksiin, käyttäytymiseen ja ihmissuhteisiin. Syvän ja harkitun analyysin avulla tutkimme Narew:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa. Tämän artikkelin historiallisista juurista sen tuleviin vaikutuksiin pyritään tarjoamaan täydellinen ja oivaltava katsaus Narew:een ja sen merkitykseen nykypäivän kulttuurissa ja yhteiskunnassa.
Narew | |
---|---|
![]() Näkymä Narew Góra Strękowassa Puolassa |
|
Alkulähde | Belavežskajan suo- ja metsäalueet, noin Valko-Venäjä | ,
Laskupaikka | yhtyy Veiksel-jokeen ( ) Varsovan pohjoispuolella, jonka osana laskee Itämereen |
Maat | Valko-Venäjä |
Pituus | 484 km |
Alkulähteen korkeus | noin 157 m |
Valuma-alue | 75 175 km² |
Narew (liett. Naura, valkoven. Нараў, Narau, ven. Нарев, Narev) on Veikselin sivujoki, joka virtaa Valko-Venäjän länsiosassa ja Koillis-Puolassa.[1]
Joki saa alkunsa Belavežskajan suo- ja metsäalueilta Brestin ja Hrodnan alueiden rajaseudulta Valko-Venäjällä. Joen soisia latvavesiä on aiemmin ojitettu tai kanavavoitu, joten nykyinen alkupiste on osaksi sopimuskysymys (suuntaa antava piste , korkeus noin 157 metriä merenpinnasta).[2][3]
Narewin pääuoman pituudeksi ilmoitetaan 484 km, mistä 36 km kilometriä sijaitsee Valko-Venäjän puolella ja loput 448 km Puolassa. Joki yhtyy Veikseliin Varsovan pohjoispuolella, jonka osana Nawevin vedet virtaavat edelleen Itämereen. Joen valuma-alue kattaa 75 175 km², mistä enemmistö (53 873 km²) sijaitsee Puolan puolella.[1]
Narewin pääuoman ja sen sivujokien varrella sijaitsee useita kansallispuistoja.[3][4] Sivuhaara Biebrzalta alkava, Unescon maailmanperintöehdokkaana oleva Augustówin kanava on osa historiallisesti kiinnostavaa kanavayhteyttä Väinäjokeen (Daugava) osaksi Valko-Venäjän kautta.[4]