Narvan tekojärvi

Nykymaailmassa Narvan tekojärvi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan myötä Narvan tekojärvi:n merkitys on kasvanut useilla eri aloilla teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja taiteet. Sekä asiantuntijat että suuri yleisö ovat osoittaneet kasvavaa kiinnostusta oppia lisää Narvan tekojärvi:stä, sen vaikutuksista, haasteista ja mahdollisuuksista. Tässä artikkelissa tutkimme Narvan tekojärvi:tä perusteellisesti, analysoimme sen eri puolia ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Sen alkuperästä tulevaisuuden ennusteeseen syvennymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme täysin ymmärtää Narvan tekojärvi:n tärkeyden tänään.

Narvan tekojärvi
Narva veehoidla
На́рвское водохрани́лище
Narvan vesivoimalaitos
Narvan vesivoimalaitos
Valtiot Venäjä, Viro
Alue Leningradin alue
Maakunnat Itä-Virumaa
Koordinaatit 59°18′N, 28°10′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Narvanjoen alue
Järveen tulevat joet Narvanjoki
Laskujoki Narvanjoki
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 25 m
Pinta-ala 191 km²
Keskisyvyys 1,8 m
Suurin syvyys 15 m
Kartta
Narvan tekojärvi

Narvan tekojärvi[1] (ven. На́рвское водохрани́лище, Narvskoje vodohranilištše, vir. Narva veehoidla) on Narvanjoen juoksulle padottu tekojärvi Venäjän ja Viron rajalla Itä-Virumaalla.

Tekojärvi rakennettiin Neuvostoliiton aikaan vuosina 1955–1956. Se tuottaa vesivoimaa nykyisin Venäjälle kuuluvalle Narvanjoen vesivoimalalle (125 MW) ja jäähdytysvettä Virossa sijaitseville öljyliusketta polttaville Narvan voimalaitoksille. Normaalin vedenpinnan tasolla (25 m mpy.) järven laajuus on 191 km², josta 40 km² Virossa ja loput Venäjän Leningradin alueella.

Narvanjoen lisäksi tekojärveen laskevia jokia ovat Pljussa, Pjata, Mustajõgi ja Kulgu jõgi. Järven ekologinen tila arvioitiin hyväksi vuonna 2007.

Lähteet

  1. ↑ Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017