Narve Ingevaldinpoika Römer

Nykyään Narve Ingevaldinpoika Römer on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Narve Ingevaldinpoika Römer:stä on tullut olennainen ongelma, joka vaikuttaa kaiken ikäisiin ja kaikenlaisiin elämäntapoihin. Koska Narve Ingevaldinpoika Römer vaikuttaa edelleen jokapäiväiseen elämäämme, on tärkeää harkita huolellisesti sen vaikutuksia ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme lisää eri näkökulmia, jotka liittyvät Narve Ingevaldinpoika Römer:een, tavoitteenamme tarjota laajempi käsitys tästä jatkuvasti kehittyvästä aiheesta.

Narve Ingevaldinpoika Römer (mainitaan 1362–1383) oli norjalainen ritari, joka toimi Turun linnan päällikkönä 1363–1365.[1]

Römer otti ilmeisesti osaa Haakonin valintaan Ruotsin kuninkaaksi ja päätyi sen takia Suomeen. Hänet mainitaan toukokuussa 1363 Turussa, jossa hän luovitti Turun tuomiokirkolle kaksi eri tilaa, Porvoon pitäjästä ja Pernajasta. Turussa Römer puolusti linnaa valtaan pyrkivän Albrekt Mecklenburgilaisen piiritystä vastaan kahdeksan kuukautta, ennen kuin joutui antautumaan. Folkunga-sukua Römer palveli myöhemminkin, toimien muun muassa Bohusin linnan päällikkönä ja kuningas Haakonin avustajana. Viimeksi hänet mainitaan 1383 Jämtlandin käskynhaltijana.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, IV osa: Malmström, K. R.–R. s. 159. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.

Aiheesta muualla