Nastolan vaakuna
Tämän päivän artikkelissa aiomme puhua Nastolan vaakuna:stä, aiheesta, joka on noussut erittäin tärkeäksi viime vuosina. Nastolan vaakuna on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri aloilla poliittisesta sfääristä sosiaaliseen ja kulttuuriseen. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja Nastolan vaakuna:een analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen merkitystä historiallisessa kontekstissa. Lisäksi keskustelemme Nastolan vaakuna:n vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutuksesta päätöksentekoon yksilö- ja kollektiivisella tasolla. Toivomme, että tämä artikkeli tarjoaa kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Nastolan vaakuna:stä ja kutsuu pohtimaan ja keskustelemaan aiheesta, joka on erittäin tärkeä nykyään.
Nastolan vaakuna on Nastolan kunnan tunnus. Vaakunan aihe viittaa Ruuhijärvellä sijaitsevaan Ristimäen kalmistoon, joka esinelöydöksiensä perusteella on varhainen kristillinen kalmisto ajalta, jolloin uusi usko ei vielä täysin ollut vakiinnuttanut asemaansa. Ristin naulakärki viittaa kunnan nimeen (naula/nasta).
Vaakunan selitys on ”punaisessa kilvessä hopeinen, naulakantainen ankkuriristi.” Vaakunan on suunnitellut Kimmo Kara, ja Nastolan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 17. joulukuuta 1952. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 23. huhtikuuta 1953. Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2016, kun Nastola liittyi Lahden kaupunkiin.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 150. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 I:11 Nastola Kansallisarkiston digitaaliarkisto.
- Ruuhijärven kierros - Ruuhijärven kohteet Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Arkistoitu 9.6.2007. Viitattu 23.8.2010.