Nykymaailmassa National Portrait Gallery (Lontoo) on erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Ajan myötä National Portrait Gallery (Lontoo) on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe yhteiskunnassa. National Portrait Gallery (Lontoo) on onnistunut ylittämään esteet ja herättämään suuren yleisön kiinnostuksen joko arkielämään kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ammatillisen vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen National Portrait Gallery (Lontoo):n vaikutusta ja merkitystä analysoimalla sen eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
National Portrait Gallery National Portrait Gallery |
|
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tyyppi | Taidemuseo, kansallismuseo, non-departmental public body |
Sijainti | St Martin's Place |
Johtaja |
Sandy Nairne ( - |
Kotisivut | npg.org.uk |
Koordinaatit | |
|
National Portrait Gallery on lontoolainen taidemuseo, jonka kokoelmissa on noin kymmenentuhatta muotokuvaa historiallisesti merkittävistä ja kuuluisista englantilaisista. Se oli avautuessaan vuonna 1856 maailman ensimmäinen muotokuvamuseo.[4]
Museo sai nykyiset tilansa vuonna 1896 Trafalgar Squaren, National Galleryn ja Charing Crossin metroaseman lähellä. Tiloja on laajennettu kahdesti, ja museolla on myös alaosastoja muualla Englannissa. Edinburghissa sijaitseva Scottish National Portrait Gallery on kuitenkin oma museonsa.
Kokoelman maalaukset on valittu enemmänkin kohteen kuin taiteilijan tai maalauksen merkityksen vuoksi. Kokoelmiin kuuluu maalausten, piirustusten ja veistosten ohella myös valokuvia ja karikatyyrejä.[5]
Museon tunnetuimpia teoksia on William Shakespearen muotokuva,[6] vaikka ei olekaan varmaa, esittääkö maalaus todella Shakespearea.[7]
Kaikki kokoelman muotokuvat eivät ole taiteellisesti kiinnostavia, joskin mukana on omakuvia muun muassa William Hogarthilta, Joshua Reynoldsilta ja muilta tunnetuilta englantilaisilta taiteilijoilta. Monilla muotokuvilla on merkitystä historiallisina dokumentteina tai kuriositeetteina, kuten Branwell Brontën maalauksilla sisaristaan Charlottesta, Emilystä ja Annesta.
Elävien aikalaisten muotokuvia alettiin hyväksyä kokoelmaan vuodesta 1969 lähtien. Museo järjestää myös eri taiteilijoiden muotokuvien näyttelyitä ja vuosittaista muotokuvakilpailua.
Vuonna 2009 National Portrait Gallery valitti Wikimedia Foundationille, koska Wikimedia Commonsiin oli siirretty tuhansia korkean resoluution kuvia museon verkkosivuilta.[8][9]