Nykymaailmassa Nelson (Uusi-Seelanti) on saavuttanut odottamattoman merkityksen. Sen vaikutus on tuntunut kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla politiikasta kulttuuriin, teknologiaan ja talouteen. Sen läsnäoloa on mahdotonta sivuuttaa, koska sen vaikutukset näkyvät miljoonien ihmisten jokapäiväisessä elämässä ympäri maailmaa. Siksi on välttämätöntä syventyä sen vaikutuksiin ja ymmärtää rooli, joka sillä on nykyään. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Nelson (Uusi-Seelanti):n eri puolia, analysoida sen vaikutusta ja vaikutuksia eri alueilla, jotta voidaan valaista jatkuvasti kehittyvää ilmiötä.
Nelson Whakatū |
|
---|---|
![]() |
|
![]() lippu |
|
![]() ![]() Nelson |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Uusi-Seelanti |
Hallinto | |
– Pormestari | Rachel Reese |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 424 km² |
Väkiluku (2018) | 50 880[1] |
– Väestötiheys | 129 as./km² |
Nelson (maoriksi Whakatū) on kaupunki Tasmaninlahden pohjukassa Uuden-Seelannin Eteläsaaren pohjoispäässä. Nelson sijaitsee lähellä Etelä- ja Pohjoissaarta erottavaa Cookinsalmea ja maan pääkaupunkia Wellingtonia salmen rannalla Pohjoissaaren puolella.
Kaupungin noin 50 000 asukkaasta kymmenisen prosenttia on maoreja.[1]
Maorit ovat asuneet alueella 1300-luvulta asti ja tunsivat paikan nimellä Whakatū. Eurooppalaiset valitsiva Nelsonin asutuspaikaksi vuonna 1841 hyvän luonnonsataman ja läheisen hedelmällisten tasankojen takia.[2]