Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Neue Zürcher Zeitung:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tätä varten tarkastelemme erilaisia Neue Zürcher Zeitung:een liittyviä näkökohtia, kuten sen historiallisia vaikutuksia, sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja sen tulevaisuuden potentiaalia. Näillä sivuilla löydämme monimutkaiset ja vivahteet, jotka tekevät Neue Zürcher Zeitung:stä kiehtovan ja moniulotteisen aiheen, joka on tutkimisen ja keskustelun arvoinen.
Neue Zürcher Zeitung | |
---|---|
![]() |
|
![]() Zürcher Zeitungin ensimmäinen numero vuodelta 1780 |
|
Entiset nimet | Zürcher Zeitung |
Lyhenne | NZZ |
Lehtityyppi | sanomalehti |
ISSN | ISSN 0376-6829 |
Levikki | 93 881 (2016)[1] |
Kokonaislevikki | 115 510 (2016)[1] |
Perustettu | |
Kotikunta | Zürich |
Kotimaa | Sveitsi |
Ilmestymistiheys | arkipäivinä |
Kieli | saksa |
Aiheesta muualla | |
OCLC | |
www.nzz.ch |
Neue Zürcher Zeitung (lyh. NZZ) on saksankielinen sveitsiläinen sanomalehti. Se ilmestyy Zürichissä berliner-kokoisena. Lehden levikki on noin 93 000 kappaletta (30.6.2016)[1]. Sillä on päivittäin noin 157 000 ja kuukausittain noin 1,2 miljoonaa lukijaa[2]. Useimpien muiden sveitsiläisten sanomalehtien tapaan levikki on ollut viime vuosina selvässä laskussa: vuonna 2008 levikki oli noin 143 000[3].
Sanomalehti perustettiin 12. tammikuuta 1780 nimellä Zürcher Zeitung. Nykyistä nimeään se on kantanut vuodesta 1821 lähtien.
Lehti oli vapaamielisyytensä vuoksi Adolf Hitlerille kauhistus, mutta hän luki sitä säännöllisesti tietääkseen mitä maailmalla tapahtui ja ajateltiin. Sitä tilattiin 200 kappaletta merkittävimmille virkamiehille, muuten se oli kielletty.[4]