Tässä artikkelissa tutkimme Neulalampi:n aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota laajemman ja kattavamman näkemyksen sen merkityksestä ja vaikutuksista ympäristöömme. Opimme sen historiasta, sen vaikutuksista nyky-yhteiskunnassa sekä sen mahdollisesta tulevasta kehityksestä. Monitieteisestä lähestymistavasta lähestymme Neulalampi:ta eri näkökulmista, mukaan lukien kulttuurisista, taloudellisista, teknologisista ja tieteellisistä näkökohdista. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla toivomme tarjoavamme lukijalle kattavan näkemyksen Neulalampi:stä ja kutsuen heitä pohtimaan ja osallistumaan keskusteluun tästä kiehtovasta aiheesta.
Neulalampi | |
---|---|
![]() Kaupungin kartta, jossa Neulalampi korostettuna. |
|
Kaupunki | Kuopio |
Kaupunginosa nro | 31 |
Lähialueet | Kolmisoppi, Levänen, Jynkkä, Litmanen, Pitkälahti, Kiviharju[1] |
Neulalampi on Kuopion 31. kaupunginosa ja asuinalue, joka sijaitsee 4-5 kilometriä Kuopion keskustasta lounaaseen. Neulalammen kaupunginosan itäreunalla kulkevat Savon rata ja valtatie 5. Nimensä alue on saanut siellä sijaitsevasta Neulalampi-lammesta.[1]
Neulalammen naapureita ovat seuraavat Kuopion kaupunginosat: pohjoisessa Kolmisoppi, idässä Levänen, Jynkkä ja Litmanen, etelässä Pitkälahti ja Kiviharju. Lännessä raja kulkee Kallaveden Haminalahdessa.[1]
Neulalammella on jonkun verran asutusta muun muassa Neulalammen pohjoispuolella, Jynkän länsipuolisella Leväsentien ja valtatie 5:n välisellä alueella sekä Haminalahteen työntyvässä Hukanniemessä. Yritystoiminnasta pääosa on keskittynyt kaupunginosan koillisnurkalle Kolmisopentien varteen ja sen lähistölle.[1] Maininnan arvoisia ovat muun muassa kauppakeskus Kolmisoppi, kaksi autokauppaa, Stark, rakennus- ja sisustusliikkeitä.lähde? Myös Karttulantien alkupään pohjoispuolella Pienen Neulamäen eteläosissa on kehittyvä yritysalue.[1]
Vuoteen 2008 asti pääosin Puolustusvoimien varikkokäytössä ollut Pienen Neulamäen alue on eräs suunnitelluista Kuopion täydennysrakentamisalueista.[2] Kuopion kaupunki osti vuonna 2008 Metsähallitukselta eteläisen Pienen Neulamäen, joka levittäytyy noin 100 hehtaarin alueelle.[3] >Tuolloin Metsähallitukselle jäi vielä noin 400 hehtaarin laajuinen Pienen Neulamäen pohjoinen osa.[4]
Vuonna 2009 juhannuksen jälkeen kerrottiin, että alueelta on tehty liito-oravahavainto. Tämän arvioitiin pienentävän rakennettavaa aluetta, jonka raivaus on jo aloitettu, noin viidenneksellä.[5]