Neulapohjoinen

Nykyään Neulapohjoinen on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Ilmestymisestään lähtien Neulapohjoinen on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ja siitä on tullut keskeinen elementti keskustelussa jokapäiväisen elämän eri näkökohdista. Olipa kyseessä työpaikalla, koulutuksessa, politiikassa tai viihdealalla, Neulapohjoinen on osoittautunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi aiheeksi, joka ansaitsee syvällisen analysoinnin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Neulapohjoinen:een ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Neulapohjoinen merkittynä vihreällä nuolella Etelä-Suomen kartalle. Kartan ruudukko on napapohjoisen suuntainen. Kartta laadittu Gauss-Krüger-projektioon keskimeridiaanina 27 astetta itäistä pituutta.

Neulapohjoinen eli magneettipohjoinen on suunta, johon kompassin neula asettuu, kun sen lähistöllä ei ole kompassia häiritseviä magneettisia esineitä. Suunta on maan magneettikentän vaakasuoran komponentin suunta[1].

Neulapohjoisen suunta ei ole kohti maan magneettista pohjoisnapaa, vaan siinä on suuria paikallisia vaihteluita, jotka johtuvat maan ytimen rakenteesta. Esimerkiksi Suomesta katsoen magneettinen pohjoisnapa sijaitsee hiukan länteen pohjoissuunnasta, mutta kompassi osoittaa sijainnista riippuen noin 4–13 astetta napapohjoisesta itään[2].

Neulapohjoisen ja napapohjoisen välinen kulma on eranto eli neulaluvunkorjaus tai deklinaatio. Erannon suuruus vaihtelee eri osissa maapalloa ja se muuttuu jatkuvasti.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Geomagnetism, Magnetic declination Geological Survey of Canada. Viitattu 17.12.2010.
  2. ↑ Eranto Suomessa Ilmatieteen laitos. Viitattu 17.12.2010.