Neurotiede
Neurotiede on aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta vuosien varrella. Yhteiskunnan kehittyessä Neurotiede:stä on tullut olennainen osa ihmisten elämää. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen tai akateeminen taso, Neurotiede:tä pidetään avaintekijänä ympäröivän maailman ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme Neurotiede:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan Neurotiede:n tärkeyttä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassamme.
Neurotiede tarkoittaa tieteenalaa, jotka tutkii hermoston toimintaa ja rakennetta. Neurotieteisiin kuuluvat muun muassa neurobiologia, joka tutkii hermosoluja; neuroanatomia, joka tutkii hermoston rakennetta; behavioraalinen neurotiede, joka tutkii hermoston toimintaa; evolutionaarinen neurotiede, joka tutkii hermoston kehitystä, sekä laskennallinen eli komputationaalinen neurotiede, joka tutkii aivojen toimintaa informaatiojärjestelmänä. Neurotieteellinen tutkimus kattaa myös osia muun muassa genetiikan, biokemian, fysiologian, farmakologian ja patologian aloista.lähde?
Monet neurotieteen osat on perinteisesti luettu biologian aloiksi. Nykyisin neurotiede käsitetään usein monitieteiseksi alaksi, johon kuuluu myös kognitiivisen psykologian, neuropsykologian, tietojenkäsittelytieteen, tilastotieteen, fysiikan ja lääketieteen (neurologia) tutkimusta. Neurotiede onkin laajentunut kattamaan kaiken kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen, joka koskee eliöiden keskus- ja ääreishermostojen toimintaa ja rakennetta.lähde?
Suomessa on vietetty kolmena vuotena aivoviikkoa, jonka aikana on pyritty tekemään neurotiedettä tutuksi yleisölle. Aivoviikon ajatus on lähtöisin Yhdysvalloista, ja kansainvälistä aivoviikkoa on vietetty kaksitoista kertaa.[1]
Suomen aivotutkimusseura yhdistää eri alojen tutkijoita, joiden työ kohdistuu hermostoon. Seurassa on noin 200 jäsentä.[2]
Osa-alueita
Neurotieteiden aloiksi luetaan[2]
- kliiniset neurotieteet ja neurologia
- kognitiivinen neurotiede
- laskennallinen neurotiede ja neuroinformatiikka
- molekulaarinen neurotiede
- neuroanatomia
- neurobiologia
- neurofarmakologia
- neurofysiologia
- neuropatologia
- neuropsykiatria
- neuropsykologia
Katso myös
Lähteet
- Neurologiasäätiö (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
Kirjallisuutta
- Paavilainen, Petri: Toimivat aivot: Kognitiivisen neurotieteen perusteita. Helsinki: Edita, 2016.
- Revonsuo, Antti, Heikki Lang & Olli Aaltonen (toim.): Mieli ja aivot: Kognitiivinen neurotiede. Turku: Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, Turun yliopisto, 1996.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neurotiede Wikimedia Commonsissa
