Neuvostojen palatsi
Aihe Neuvostojen palatsi on aihe, josta on keskusteltu laajasti vuosien ajan. Eriävillä mielipiteillä ja eri näkökulmilla Neuvostojen palatsi on herättänyt kiinnostuksen niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme Neuvostojen palatsi:n eri puolia ja tarjoamme kattavan analyysin, joka kattaa sen historian, vaikutuksen ja mahdolliset vaikutukset tulevaisuuteen. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Neuvostojen palatsi on jättänyt maailmaan merkittävän jäljen, joka ansaitsee huolellisen ja yksityiskohtaisen huomion.
.jpg)
Neuvostojen palatsi (ven. Дворец советов, Dvorets sovetov) oli maailman korkeimmaksi suunniteltu rakennus, joka oli tarkoitus rakentaa Moskovaan Moskvajoen rannalle lähelle Kremliä. Rakennuksen suunnittelusta julistettiin kansainvälinen kilpailu, jonka voitti Boris Iofan vuonna 1933. Neuvostojen palatsin tieltä räjäytettiin paikalla ollut Moskovan suurin kirkko Kristus Vapahtajan katedraali vuonna 1931.
Suunnitelma
Boris Iofan voitti kansainvälisen suunnittelukilpailun, johon olivat jättäneet ehdotuksensa myös kansainväliset arkkitehdit Le Corbusier ja Walter Gropius. Iofanin voitokas ehdotus merkitsi paluuta vanhoihin kertaustyyleihin sosialistisessa rakennustaiteessa edistyksellisen konstruktivistisen kauden jälkeen.
Suunnitelman mukaan rakennus olisi kohonnut 415 metrin korkeuteen ja ollut siten 34 metriä korkeampi kuin silloinen maailman korkein rakennus Empire State Building. Suunniteltu palatsi muistutti etäisesti zikkuratia ja toi mieleen maalaustaiteessa kuvatun Baabelin tornin.[1] Rakennuksen tarkoituksena oli toimia maailmanlaajuisen neuvostojen liittokokouksen toimipaikkana hieman Yhdistyneiden kansakuntien tapaan.
Kokonaisuuden huipulle piti tulla sata metriä korkea V. I. Leninin patsas. Palatsissa oli useita museoita ja luentosaleja pääauditorion lisäksi. Alimmat maanalaiset kerrokset oli varattu liikennejärjestelyille. Ainoa toteutunut osa kompleksia oli vuonna 1935 avattu metroasema Dvorets sovetov, joka hankkeen unohduttua nimettiin uudelleen Kropotkinskajaksi.
Neuvostojen palatsin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1931, mutta hankkeen edistymistä haittasivat tekniset vaikeudet kuten veden tulviminen Moskvajoesta. Toisen maailmansodan alkaminen lopetti työt vuonna 1941, eikä niitä enää myöhemmin jatkettu. Palatsin perustukset raivattiin Nikita Hruštšovin aikana pois ja pitkään seisseestä montusta tehtiin Moskovan maauimala. Maauimala purettiin vuonna 1994 uudelleen rakennettavan Kristus Vapahtajan katedraalin tieltä. Kirkko valmistui vuonna 2000.
Lähteet
- ↑ Vertaus Baabelin torniin mainitaan kirjassa American Engineer in Stalin's Russia: The Memoirs of Zara Witkin, 1932–1934. (Edited with an Introduction by Michael Gelb) Berkeley – Los Angeles – Oxford: University of California Press, 1991. ISBN 0-520-07134-4
Kirjallisuutta
- Timo Vihavainen: ”Stalinistinen klassismi”, s. 216–252 teoksessa Kivettyneet ihanteet. Klassismin nousu maailmansotien välisessä Euroopassa (toim. Marja Härmämaa ja Timo Vihavainen). Atena Kustannus Oy. Jyväskylä 2000. ISBN 951-796-214-2
Aiheesta muualla
- Kuvia suunnitelmasta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Le Corbusierin ehdotus (Arkistoitu – Internet Archive)