Nykymaailmassa Niagara (joki):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -ammatillisille ihmisille. Ilmestymisestään lähtien Niagara (joki) on kiinnittänyt sekä yksilöiden että asiantuntijoiden huomion ja synnyttänyt keskusteluja, tutkimusta ja analyyseja sen vaikutuksista ja seurauksista eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Niagara (joki):een liittyviä tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin tulevaisuuden ennusteisiin. Analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen vaikutusta kulttuuriin ja sen merkitystä akateemisella alalla tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Niagara | |
---|---|
![]() Niagara-joen alue NASA:n satelliittikuvassa. Etualalla (etelässä) Erie, taustalla (pohjoisessa) Ontario. Vasemmalla Kanadan, oikealla Yhdysvaltojen aluetta. Vasemmassa laidassa Wellandin kanava. |
|
Alkulähde | Eriejärvi |
Laskupaikka | Ontariojärvi |
Maat |
![]() ![]() |
Pituus | 58[1] km |
Alkulähteen korkeus | 99 m |
Virtaama | 5 796[2] m³/s |
Valuma-alue | 684 000[1] km² |
Niagara on 58 kilometriä pitkä, runsasvetinen joki Pohjois-Amerikassa. Se saa vetensä Eriejärvestä ja laskee Ontariojärveen, jonka laskujoki on puolestaan Saint Lawrence. Joki virtaa etelästä pohjoiseen ja sen keskivaiheilla ovat suuret Niagaran putoukset. Niiden kohdalla joki jakautuu kahteen haaraan, joiden välissä on Goat Island.
Niagara on koko pituudeltaan rajana Yhdysvaltojen ja Kanadan välillä. Sen Yhdysvaltojen puoleinen ranta kuuluu New Yorkin osavaltioon ja Kanadan puoleinen ranta Ontarion provinssiin.
Joen alkukohdassa Eriejärven rannalla Yhdysvaltojen puolella sijaitsee Buffalon kaupunki. Niagaran putousten kohdalla joen kummallakin rannalla on Niagara Falls -nimiset kaupungit.