Nigeriläis-kongolaiset kielet
Nykymaailmassa Nigeriläis-kongolaiset kielet:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe sekä asiantuntijoille että suurelle yleisölle. Muinaisista ajoista lähtien Nigeriläis-kongolaiset kielet on kiinnittänyt ihmiskunnan huomion ja ollut lukemattomien tutkimusten, keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena. Sen vaikutus ulottuu eri aloille politiikasta kulttuuriin, mukaan lukien tieteeseen ja teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Nigeriläis-kongolaiset kielet:n eri ulottuvuuksia ja puolia sekä analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.
Nigeriläis-kongolaiset kielet muodostavat Afrikan suurimman kielikunnan, johon kuuluu yli 1 000 kieltä. Siihen kuuluvat useimmat afrikkalaiset kielet, afroaasialaisia eli seemiläis-haamilaisia, niililäis-saharalaisia ja khoisan-kieliä sekä muutamia isolaattikieliä lukuun ottamatta.[1]
Kielikunta jakautuu seuraaviin alaryhmiin:[1]
- kordofanilaiset kielet (esimerkiksi tegali)
- atlanttiset kielet (esimerkiksi fulani, wolof)
- mandelaiset kielet (esimerkiksi mandingo, bambara, djula, soninke, vai)
- gurilaiset kielet (voltalaiset kielet) (esimerkiksi moore)
- kwa-kielet (esimerkiksi akan, gbe)
- kru-kielet (esimerkiksi bete)
- ijolaiset kielet (esimerkiksi ijo)
- adamawalais-ubangilaiset kielet (esimerkiksi zande)
- benuelais-kongolaiset kielet (esimerkiksi joruba, igbo)
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat, s. 126–130. (3. painos) Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nigeriläis-kongolaiset kielet Wikimedia Commonsissa
