Niilo Söyrinki

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Niilo Söyrinki:tä perusteellisesti, aihetta, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Niilo Söyrinki on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena eri alueilla. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta käsittelemällä erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Tätä varten luotamme asiantuntijoiden näkemyksiin, tutkimuksiin ja asiaankuuluviin tietoihin, jotka auttavat meitä syventymään Niilo Söyrinki:n läpikotaisin ja pohtimaan sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa.

Niilo Söyrinki rehtorivuosinaan 1964.

Niilo Söyrinki (5. joulukuuta 1907 Vesilahti – 23. huhtikuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen kasvitieteilijä[1].

Söyrinki kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen klassillisesta lukiosta 1926. Seuraavana vuonna hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon, jossa opiskeli ensin biologiaa myöhemmin kasvitiedettä. Filosofian kandidaatiksi Söyrinki valmistui 1934 ja tohtoriksi 1938.[1]

Söyrinki toimi Helsingin yliopiston kasvitieteen apulaisprofessorina 1945–1960. Hän siirtyi vasta perustetun Oulun yliopiston kasvitieteen professoriksi 1960 ja toimi virassa aina eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1971 saakka. Vuosina 1963–1965 Söyrinki toimi myös Oulun yliopiston rehtorina.[1]

Söyrinki oli luonnonsuojelun edelläkävijöitä Suomessa. Hän oli perustamassa Suomen luonnonsuojeluliiton edeltäjää Suomen luonnonsuojeluyhdistystä 1938.[1]

Niilo Söyringin veli oli pastori, kansanopiston johtaja Sulo Iivari Söyrinki.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Pylkki, Lasse: Niilo Söyrinki Vesilahden HOPPU-suvun historiaa. 2002. Vesilahden HOPPU-suku ry. Arkistoitu 11.10.2006. Viitattu 27.3.2010.
  2. ↑ Anna Söyrinki : Sulo Iivari Söyringin muistokirjoitus 10.8.1945