Nikkeliasetaatti

Nykymaailmassa Nikkeliasetaatti:stä on tullut monien ihmisten mielenkiinnon ja keskustelun aihe. Nikkeliasetaatti on kiinnittänyt laajan yleisön huomion joko historiallisen merkityksensä, nykyaikaiseen yhteiskuntaan kohdistuvan vaikutuksensa tai yhteyksiensä vuoksi nykytrendeihin. Kautta historian Nikkeliasetaatti:llä on ollut ratkaiseva rooli monilla ihmiselämän osa-alueilla, ja sen vaikutus leviää edelleen. Tässä artikkelissa tutkimme Nikkeliasetaatti:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Nikkeliasetaatti on edelleen erittäin kiinnostava aihe populaarikulttuuriin kohdistuvasta vaikutuksestaan ​​merkityksellisyyteensä korkeakouluissa, ja se ansaitsee yksityiskohtaista huomiota. Kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mitä Nikkeliasetaatti edustaa ja sen merkitystä nykymaailmassa.

Nikkeliasetaatti
Tunnisteet
CAS-numero 373-02-4
PubChem CID 9756
Ominaisuudet
Molekyylikaava (CH3COO)2Ni
Moolimassa 176,778
Ulkomuoto Vihreä kiteinen aine
Sulamispiste > 250 °C (hajoaa)[1]
Tiheys 1,798 g/cm3[2]
Liukoisuus veteen Liukenee veteen

Nikkeliasetaatti ((CH3COO)2Ni) on nikkeli- ja asetaatti-ionien muodostama yhdiste. Yhdistettä käytetään metallien pinnoittamiseen, katalyyttinä orgaanisen kemian synteeseissä ja muiden nikkeliyhdisteiden valmistukseen.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö

Huoneenlämpötilassa nikkeliasetaatti on vihreää kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee hyvin veteen ja metanoliin tai etanoliin, mutta ei muihin orgaanisiin liuottimiin. Kidevedettömän yhdisteen lisäksi tunnetaan myös kidevedellinen tetrahydraatti ((CH3COO)2Ni·4H2O). Kidevesi poistuu rakenteesta kuumennettaessa alhaisessa paineessa. Voimakkaasti kuumennettaessa nikkeliasetaatti hajoaa. Nikkeliasetaatti on muiden nikkeliyhdisteiden tavoin myrkyllistä ja todennäköisesti syöpää aiheuttavaa.[1][2][3][4][5]

Nikkeliasetaattia valmistetaan liuottamalla nikkelihydroksidia tai -karbonaattia etikkahappoon.[4][5]

Ni(OH)2 + 2 CH3COOH → (CH3COO)2Ni + 2 H2O
NiCO3 + 2 CH3COOH → (CH3COO)2Ni + H2O + CO2

Nikkeliasetaattia käytetään päällystettäessä metalleja nikkelikerroksella elektrolyyttisesti. Muita käyttökohteita on katalyyttinä toimiminen vedytyksissä, isomeroitumisissa ja kondensaatiossa, tekstiilien värjäys ja muiden nikkeliyhdisteiden valmistaminen.[1][3][4][5]

Lähteet

  1. ↑ a b c Cynthia J. Burrows & Shiow‐Jyi Wey: Nickel(II) Acetate, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2001. Teoksen verkkoversio Viitattu 13.1.2020.
  2. ↑ a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 340. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
  3. ↑ a b D. H. Antonsen & Dayal T. Meshri: Nickel Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005.
  4. ↑ a b c Keith Lascelles, Lindsay G. Morgan, David Nicholls & Detmar Beyersmann: Nickel Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2019.
  5. ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 686. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 (englanniksi)