Nils Abraham Gyldén

Nils Abraham Gyldén-ongelma on kiinnittänyt monien huomion viime aikoina. Sen merkitys ja vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin tekee siitä laajan kiinnostuksen kohteen. Alkuperäistään tuleviin vaikutuksiinsa Nils Abraham Gyldén on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja analyyseja eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti kaikkia Nils Abraham Gyldén:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja pohdimme sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Liity kanssamme tälle löytö- ja tiedustelumatkalle Nils Abraham Gyldén:n ympärillä.

Nils Abraham Gyldén (16. toukokuuta 1805 Mikkelin pitäjä – 28. helmikuuta 1888 Tukholma) oli suomalainen filologi, taiteen harrastaja ja professori.

Nils Gyldénin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Abraham Jonathan Gyldén ja Eva Ström. Hän valmistui filosofian tohtoriksi (maisteriksi) vuonna 1827 ja kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli Kreikan kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistoon. Mainittuun tehtävään valittaessa hän ohitti J. L. Runebergin. Vuonna 1834 hänestä tuli tämän aineen apulainen ja 1847 professori. Gyldén julkaisi tutkimuksiaan sekä ruotsiksi että latinaksi 1830-luvulta aina 1860-luvulle saakka. Hän oli tunnettu taiteen harrastaja ja mukana perustamassa Suomen taideyhdistystä vuonna 1846, ei tosin yhdistyksen perustamisajatuksen ensimmäinen esittäjänä, vaikka niin itse väittikin. Hän esitti sen sijaan ensimmäisenä yliopistolle veistoskokoelman hankkimista, samoin kuin taiteilijoiden eläkekassan perustamista. Ne toteutuivat kuitenkin vasta paljon myöhemmin.

Gyldén erosi virastaan vuonna 1866 ja muutti Tukholmaan. Hänen puolisonsa vuodesta 1837, vapaaherratar Sofia Wrede, oli kuollut kaksi vuotta aiemmin. Heidän poikansa filosofian tohtori Johan August Hugo Gyldén (1841–1896) toimi Tukholman tähtitieteellisen observatorion johtajana.

Lähteet