Nykymaailmassa Nitroglykoli:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai sen merkitykseen akateemisessa maailmassa, Nitroglykoli on aihe, joka kiinnittää monenlaisen yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Nitroglykoli:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä, historiaa ja merkitystä nykymaailmassa. Nitroglykoli on jättänyt lähtemättömän jäljen elämäämme sen alkuperästä nykyajan kehitykseen, ja se ansaitsee tutkimisen ja ymmärtämisen kaikessa monimutkaisuudessaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme saavamme valoa tähän aiheeseen ja antaa lukijoillemme laajemman ja syvemmän käsityksen Nitroglykoli:stä.
Nitroglykoli | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | Etaani-1,2-diylidinitraatti |
CAS-numero | 628-96-6 |
PubChem CID | 40818 |
SMILES | O=N(=O)OCCON(=O)=O |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C2H4N2O6 |
Moolimassa | 152,1 g/mol |
Sulamispiste | −22 °C (251 K) |
Kiehumispiste | 114 °C (387 K) (räjähtää) |
Tiheys | 1,49 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 0,5 g/100 ml |
Nitroglykoli, eli etyleeniglykolidinitraatti on kellertävä, öljymäinen räjähtävä nestemäinen kemiallinen yhdiste. Sitä valmistetaan nitraamalla etyleeniglykolia ja käytetään esimerkiksi räjähdysaineissa. Nitroglykoli on samantapainen nitroglyserolin kanssa valmistustavaltaan ja ominaisuuksiltaan, mutta vähemmän viskoottinen ja räjähdysherkempi.
Nitroglykoli saattaa aiheuttaa päänsärkyä ja verenpaineen laskua ihokosketuksen tai hengitysilman kautta. Ihokosketusta tulee välttää käyttämällä suojakäsineitä. Iholle joutunut räjähdysaine poistetaan ja alue pestään vedellä ja saippualla. Silmiin joutunut aine huuhdotaan runsaalla vedellä. Mahdollisen ärsytyksen jatkuessa otettava yhteys lääkäriin. Haalarit ja muut työvaatteet, joihin on kuivunut räjähdysainetta, voivat syttyä palamaan. Työvaatteisiin tarttunut räjähdysaine poistetaan mekaanisesti, jonka jälkeen työvaatteet pestään normaalilla vesipesulla.[1]
Nitroglykoli ei juurikaan liukene veteen. Se hajoaa luonnossa erittäin hitaasti. Nitraatilla on vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus ja se likaa pohjavettä.[1]