Nitroglykoli

Nykymaailmassa Nitroglykoli:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai sen merkitykseen akateemisessa maailmassa, Nitroglykoli on aihe, joka kiinnittää monenlaisen yleisön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Nitroglykoli:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä, historiaa ja merkitystä nykymaailmassa. Nitroglykoli on jättänyt lähtemättömän jäljen elämäämme sen alkuperästä nykyajan kehitykseen, ja se ansaitsee tutkimisen ja ymmärtämisen kaikessa monimutkaisuudessaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme saavamme valoa tähän aiheeseen ja antaa lukijoillemme laajemman ja syvemmän käsityksen Nitroglykoli:stä.

Nitroglykoli
Tunnisteet
IUPAC-nimi Etaani-1,2-diylidinitraatti
CAS-numero
PubChem CID
SMILES O=N(=O)OCCON(=O)=O
Ominaisuudet
Molekyylikaava C2H4N2O6
Moolimassa 152,1 g/mol
Sulamispiste −22 °C (251 K)
Kiehumispiste 114 °C (387 K) (räjähtää)
Tiheys 1,49 g/cm3
Liukoisuus veteen 0,5 g/100 ml

Nitroglykoli, eli etyleeniglykolidinitraatti on kellertävä, öljymäinen räjähtävä nestemäinen kemiallinen yhdiste. Sitä valmistetaan nitraamalla etyleeniglykolia ja käytetään esimerkiksi räjähdysaineissa. Nitroglykoli on samantapainen nitroglyserolin kanssa valmistustavaltaan ja ominaisuuksiltaan, mutta vähemmän viskoottinen ja räjähdysherkempi.

Vaikutukset elimistöön ja ensiapu

Nitroglykoli saattaa aiheuttaa päänsärkyä ja verenpaineen laskua ihokosketuksen tai hengitysilman kautta. Ihokosketusta tulee välttää käyttämällä suojakäsineitä. Iholle joutunut räjähdysaine poistetaan ja alue pestään vedellä ja saippualla. Silmiin joutunut aine huuhdotaan runsaalla vedellä. Mahdollisen ärsytyksen jatkuessa otettava yhteys lääkäriin. Haalarit ja muut työvaatteet, joihin on kuivunut räjähdysainetta, voivat syttyä palamaan. Työvaatteisiin tarttunut räjähdysaine poistetaan mekaanisesti, jonka jälkeen työvaatteet pestään normaalilla vesipesulla.[1]

Ympäristövaikutukset

Nitroglykoli ei juurikaan liukene veteen. Se hajoaa luonnossa erittäin hitaasti. Nitraatilla on vesistöön joutuessaan rehevöittävä vaikutus ja se likaa pohjavettä.[1]

Lähteet

  1. a b Lähde: Forcit Explosives Oy

Aiheesta muualla