Nobelin fysiikanpalkinto

Nykymaailmassa Nobelin fysiikanpalkinto on saavuttanut suuren merkityksen, ja siitä on tullut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten yleinen kiinnostava aihe. Ilmestymisestään lähtien Nobelin fysiikanpalkinto on kiinnittänyt monien huomion ja synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja loputtomasti ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on ylittänyt kulttuuriset ja maantieteelliset esteet, ja se on ollut tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena eri tiedonaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nobelin fysiikanpalkinto-ilmiötä ja analysoimme sen vaikutuksia ja seurauksia nyky-yhteiskunnassa.

Nobelin fysiikan- ja kemianpalkintojen mitalien kääntöpuoli

Nobelin fysiikanpalkinto on yksi viidestä alkuperäisestä Nobel-palkinnosta. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia myöntää palkinnon vuosittain ansioituneille fyysikoille. Rahapalkinto on kymmenen miljoonan Ruotsin kruunun suuruinen, ja palkintoon kuuluu lisäksi Erik Lindbergin suunnittelema kultainen mitali. Palkintosummaa pienennettiin 2012, mutta se palautettiin ennalleen vuonna 2020. Summan reaaliarvon vaihteluväli alkuperäiseen verrattuna on ollut 29–140 prosenttia.[1]

Mitali

Mitalin kääntöpuolella on kuvio, jossa Isistä muistuttava jumalatar nousee esiin pilvistä pitäen kädessään runsaudensarvea. Isiksen kasvot ovat ilmeettömät ja hänen päänsä päällä olevaa huntua pitelee ”tieteen genius”.[2]

Mitaliin on kaiverrettu latinankielinen teksti Inventas vitam juvat excoluisse per artes. Vapaasti suomennettuna kirjoitus tarkoittaa: ”He, jotka paransivat taidoillansa elämää Maan päällä.” Sanat on lainattu Vergiliuksen Aeneis-teoksen kuudennen laulun 663. säkeestä.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ The Nobel Prize Amount Updated: As per December 2020. Nobel-säätiö. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b The Nobel Medal for Physics and Chemistry (Nobelprize.org) 2014. Nobel Media. Viitattu 1.10.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Nobel-palkinnot