Tässä artikkelissa tutkimme Nordiska museet:n aihetta perusteellisesti, tarkastelemme sen alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä jokapäiväisen elämän eri alueilla. Ymmärtääksemme tätä ilmiötä paremmin perehdymme sen historiaan, analysoimme eri näkökulmia ja annamme äänen alan asiantuntijoille. Kaikilla näillä sivuilla kehotan lukijaa pohtimaan Nordiska museet:tä eri näkökulmista ja kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään siitä. Toivon, että tämä artikkeli osoittautuu tiedon ja inspiraation lähteeksi ja rikastuttaa Nordiska museet:n ympärillä käytävää vuoropuhelua.
Pohjoismainen museo | |
---|---|
![]() |
|
![]() Nordiska museet Skansenilta nähtynä. |
|
Tyyppi | Kulttuurimuseo, etnografinen museo, museorakennus |
Sijainti | Tukholman kunta |
Perustettu | [1] |
Johtaja | Sanne Houby-Nielsen () [2] |
Kotisivut | http://www.nordiskamuseet.se/ |
Koordinaatit | |
|
Nordiska museet (Pohjoismainen museo) on museo Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa. Se sijaitsee Djurgårdenin saarella lähellä kaupungin keskustaa. Museo esittelee Ruotsin kulttuurihistoriaa ja kansatiedettä 1500-luvulta nykypäivään.
Artur Hazelius perusti museon 1800-luvun toisella puoliskolla. Se tunnettiin alun perin nimellä Skandinavisk-etnografiska samlingen eli Skandinavialaisen kansatieteen kokoelma. Nykyisen nimensä Nordiska museet sai vuonna 1880.
Nykyinen museorakennus rakennettiin vuosina 1889–1907. Sen suunnittelijana toimi arkkitehti Isak Gustaf Clason. Kyseessä on yksi Tukholman monumentaalisimmista rakennuksista. Rakennuksessa on vaikutteita 1600-luvun pohjoiseurooppalaisesta renessanssiarkkitehtuurista, kuten Frederiksborgin linnasta. Museon keskuksena oleva suuri muistosali perustui Hazeliuksen vuonna 1890 esittämään suunnitelmaan. Sisäänkäyntiä koristavat obeliskit ja Kaarle X Kustaan ratsastajapatsas.[3] Pääsalin päässä on massiivinen Kustaa Vaasan patsas.
Djurgårdsbronin läheinen alue, jossa museo sijaitsee, tunnetaan nimellä Leijonslätten.[3]