Tänään sukeltamme Norjan avaruuskeskus:n jännittävään maailmaan ja tutkimme kaikkia sitä ympäröiviä kiehtovia puolia. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan uppoudumme löytö- ja tiedonmatkalle, analysoimme jokaisen yksityiskohdan ja selvitämme sitä ympäröivät mysteerit. Norjan avaruuskeskus on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena läpi historian, ja tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan kaikkia puolia, jotka tekevät siitä niin kiehtovan. Valmistaudu syvälliseen tutkimiseen, joka jättää sinulle uudistetun ja rikastuttavan vision Norjan avaruuskeskus:stä.
Norjan avaruuskeskus (norj. Norsk Romsenter) on Norjan avaruusjärjestö.
Norjan avaruuskeskus toimi alussa Norjan opetusministeriön (norj. kirke-, utbildnings- og forskningsdepartementet) kanssa läheisessä yhteistyössä toimivan säätiön rahoittamana.
Nykyisin se toimii Norjan kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Se hoitaa muun muassa Norjan suhteet Euroopan avaruusjärjestöön. Keskus sijaitsee Oslossa. Avaruuskeskuksen johtaja on avaruustieteen professori Bo Andersen.
Avaruuskeskus omistaa Norsk Romsenter Eiendom AS -yhtiön kautta muun muassa 90% Andøyan rakettikoealueesta Kongsberg Defence & Aerospace -yhtiön omistaessa loput 10% osakkeista. Kongsberg on testannut ohjuksia kyseisellä koealueella. Avaruuskeskus omistaa 50% Kongsberg Satellite Services A.S. (KSAT) -yhtiöstä, joka omistaa Tromsø Station (TSS) ja Svalbard Station (SvalSat) eli kaksi satelliittimaa-asemaa Pohjois-Norjassa. TSS operoi Local User Terminal (LUT) eli Norjan maa-asemaa COSPAS/SARSAT-meripelastusjärjestelmässä, jonka työn rahoittaa Norjan oikeusministeriö. Tästä palvelusta aiotaan luopua. TSS vastaanottaa ESAn ja Kanadan kaukokartoitussatelliittien dataa Euroopassa ja omaa yksinoikeuden eräiden satelliittien keräämän datan jälleenmyyntiin EU:ssa. SvalSat Huippuvuorilla vastaanottaa eräiden polaariradan kaukokartoitussatelliittien dataa ja komentaa osaa niistä.
Norjan avaruushallinto suunnitteli kansallisen satelliitin kehittämistä 1990-luvun alusta, jolloin kaavailtiin Nisse-nimistä mikrosatelliittia. Norjalainen AISSat-1-satelliitti laukaistiin intialaisella PSLV-C15-kantoraketilla polaariradalle heinäkuussa 2010. Nimensä mukaisesti satelliitti seuraa Norjan merialueen lähistöllä liikkuvien laivojen AIS-viestejä.[1] Satelliitti oli jatkoa norjalaiselle AIS-laitteelle, joka toimitettiin kansainväliselle avaruusasemalle vuonna 2009, jolloin laite kuljetettiin japanilaisella HTV-rahtialuksella asemalle.[2] Norjan toinen AISSat-satelliitti, AISSat-2, laukaistiin Sojuz 2-1B -raketilla Baikonurin avaruuskeskuksesta heinäkuussa 2014.[3] AISSat-2 rakennettiin päivitettynä versiona ensimmäisestä satelliitista.[4]
Norjan avaruustoiminnasta osa on julkisen sektorin rahoittamaa, sekä toiminta Norsk Romsenterin kautta Euroopan avaruusjärjestössä että toiminta Euroopan komission avaruusohjelmissa, joihin EU:n ulkopuolinen Norja joutuu tekemään erillissopimuksia EU:n kanssa. Tämän lisäksi on norjalaista kaupallista toimintaa, joka liittyy etenkin Telenorin toimintaan satelliittitietoliikenteessä.
Vuoden 2011 lopussa Norjan ja Espanjan puolustusministeriöt ovat päättäneet hankki yhteistä satelliittitietoliikenteen kapasiteettia HisNorSat-hankkeen puitteissa. Kyse on Norjassa sen "Norwegian Military Satcom Program"-ohjelman osasta, koko ohjelmaan panostetaan 600 miljoonaa dollaria viidessä vuodessa. Satelliitti toimii aikanaan asemassa 29 astetta itäistä pituutta.[5]