Norjan ja Venäjän raja

Nykymaailmassa Norjan ja Venäjän raja on tärkeä aihe, joka kiinnostaa hyvin monenlaista yleisöä. Olipa kyseessä Norjan ja Venäjän raja politiikassa, tekniikassa, kulttuurissa tai millä tahansa muulla alalla, sen merkitys ja vaikutus on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Norjan ja Venäjän raja:een, analysoimalla sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Monipuolisesti tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja asiantuntijalausuntoja tarjotaksemme kattavan näkökulman Norjan ja Venäjän raja:stä ja sen merkityksestä nykyään.

Norjan ja Venäjän raja
Norjan rajapylväs vasemmalla ja Venäjän rajapylväs oikealla

Norjan ja Venäjän raja kulkee Suomen rajalta Muotkavaaralta Jäämereen Norjan Finnmarkin läänin ja Venäjän Petsamon alueen välissä. Maarajan pituus on 196 kilometriä ja lisäksi Varanginvuonossa on 23 kilometriä merirajaa. Koska vuosina 1920–1944 Petsamo oli Suomella, tuolloin Venäjällä ja Norjalla ei ollut yhteistä rajaa ja nykyinen niiden raja oli osa Suomen ja Norjan rajaa.[1]

Raja on auki matkailijoita varten, mutta Venäjälle tarvitaan Venäjän viisumi.[2]

Vuonna 2011 Venäjä otti käyttöön kokovuotisen kesäajan, mikä vei siihen, että osana vuodesta raja ylitettäessä kelloja piti siirtää kolme tuntia,[3] mutta vuonna 2014 Venäjä otti käyttöön pysyvän talviajan.[4] Näin ollen nykyisin Norjan ja Venäjän rajaa ylitettäessä on Norjan ollessa talviajassa kelloa siirrettävä kaksi tuntia ja Norjan ollessa kesäajassa yksi tunti.

Lähteet

  1. ↑ Historisk sammendrag vedrørende riksgrensen Norge – Russland (PDF) 3.8.2012. Kartverket. Arkistoitu 24.8.2012. Viitattu 31.3.2018.
  2. ↑ Norja; Autoliitto
  3. ↑ Kolmen tunnin aikahyppy Norjasta Venäjälle; Yle 9.2.2011
  4. ↑ Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio.

Aiheesta muualla