Tässä artikkelissa perehdymme Norjan kansallispäivä:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja havaitsemme sen vaikutuksen eri elämänalueille. Norjan kansallispäivä on jättänyt jälkensä moniin ihmisen olemassaolon näkökohtiin sen vaikutuksesta nyky-yhteiskuntaan, sen merkityksellisyyteen historiassa, sen vaikutuksista populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen akateemisessa alalla. Näillä sivuilla analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja tulevaisuuden potentiaalia, paljastamme sen mysteerit ja tarjoamme täydellisen ja rikastuttavan vision Norjan kansallispäivä:stä. Valmistaudu lähtemään löytö- ja tiedonmatkalle tästä jännittävästä aiheesta.
Norjan kansallispäivä | |
---|---|
Syttende mai | |
![]() |
|
Tyyppi | Itsenäisyyspäivä |
Vietetään | 17. toukokuuta |
Järjestämistiheys | vuosittain |
Norjan kansallispäivää eli perustuslain päivää (norj. grunnlovsdag), tai paremmin Norjassa tunnettu sen päivämäärän mukaan nimellä syttende mai, vietetään vuosittain 17. toukokuuta. Kansallispäivää vietetään sen muistoksi, että 17. toukokuuta vuonna 1814 vahvistettiin Eidsvollin kansalliskokouksen hyväksymä, suurelta osin vielä nykyisinkin voimassa oleva Norjan perustuslaki.[1][2] Samassa yhteydessä Norja julistautui itsenäiseksi kuuluttuaan 1300-luvun lopulta saakka Tanskan yhteyteen. Jo samana vuonna Norja joutui kuitenkin luopumaan täydellisestä itsenäisyydestään ja liittymään Ruotsin kanssa personaaliunioniin, mutta sai pitää oman perustuslakinsa.[3] Ruotsi-Norjan personaaliunioni purkautui vuonna 1905.[4]
Päivä on Norjassa sekä yleinen, lakisääteinen vapaapäivä että liputuspäivä. Päivän juhlallisuuksiin kuuluvat monilla paikkakunnilla järjestettävät koululaisten kulkueet.[5][1]