Nykymaailmassa Norman Whiteside:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille yksilöille ja yhteisöille. Ilmestymisestään lähtien Norman Whiteside on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt keskustelua sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Norman Whiteside:tä on tutkittu ja analysoitu eri näkökulmista, mikä on synnyttänyt valtavasti tietoa ja mielipiteitä aiheesta. Tässä artikkelissa perehdymme Norman Whiteside:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen merkityksiä, seurauksia ja mahdollista tulevaa kehitystä.
![]() | ||
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Norman Whiteside | |
Syntymäaika | 7. toukokuuta 1965 | |
Syntymäpaikka | Belfast, Pohjois-Irlanti | |
Pituus | 188 senttimetriä | |
Junioriseurat | ||
Manchester United | ||
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1982-1989 1989-1991 |
Manchester United Everton |
206 (47) 29 (9) |
Maajoukkue | ||
1982-1989 | Pohjois-Irlanti | 38 (9) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Norman Whiteside (s. 7. toukokuuta 1965 Belfast) on pohjoisirlantilainen jalkapalloilija, joka edusti maataan kaksissa MM-kisoissa. Urallaan hän edusti Manchester Unitedia ja Evertonia ennen kuin joutui lopettamaan uransa loukkaantumisten takia 26-vuotiaana.[1]
Manchester Unitedissa Whiteside debytoi kaudella 1981–1982, ollen nuorin debytoinut ManUssa sitten Duncan Edwardsin. Seuraavalla kaudella Whiteside pelasi liigacupin ja FA Cupin loppuottelussa. Belfastilainen teki nuorimpana pelaajana molemmissa finaaleissa maalin. Liigacupin finaalin ManU hävisi, mutta FA Cupissa se kukisti Brighton & Hove Albionin 4–0.
Vuoden 1982 MM-kisoissa Whiteside rikkoi Pelén ennätyksen nuorimpana pelaajana MM-kisoissa. Hän oli debytoidessaan 17-vuotias ja 41 vuorokauden ikäinen.[1][2] Kisoissa Whiteside oli Pohjois-Irlannin aloituskokoonpanossa jokaisessa viidessä ottelussa, mukaan lukien historiallisessa 1–0-voitossa Espanjaa vastaan.[1][3] Alkulohkonsa voittanut Pohjois-Irlanti putosi toisella kierroksella.[3]
Vuoden 1986 MM-kisoissa Pohjois-Irlannin tie katkesi jo alkulohkoon.[4] Alkulohkon ottelussa Algeriaa vastaan Whiteside onnistui maalinteossa, kun Pohjois-Irlanti jäi 1–1-tasapeliin.[5] Yhteensä Whiteside pelasi 38 maaottelua, joissa hän teki 9 maalia.[6]
Keskushyökkääjänä uransa aloittanutta Whitesidea ryhdyttiin myöhemmin peluuttamaan keskikentällä. Whiteside oli muun muassa monipuolisuutensa ansiosta pidetty pelaaja fanien keskuudessa.
Vuonna 1989 Norman Whiteside sai lähteä Manchester Unitedista ja siirtyi Evertoniin. Evertonissa hän pelasi vain 29 ottelua ennen kuin päätti vuonna 1991 lopettaa uransa kun lääkäri oli sanonut ettei hän enää mahdollisesti kävelisi jos jatkaisi pelaamista. Whitesiden polvi oli operoitu uran aikana 13 kertaa.