Noro
Nykymaailmassa Noro:stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostuksen aihe eri alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta, akateemisesta tai poliittisesta alalla, Noro on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt keskustelua ja pohdintaa asiantuntijoiden ja yhteiskunnan keskuudessa yleensä. Sen vaikutus vaihtelee kulttuurista teknologiaan, mukaan lukien talous ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Noro on muuttanut ja muuttaa edelleen maailmaa, jossa elämme, sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia.
Noro on virtavesi, joka on pienempi kuin puro.[1]
Määrittely
Noron ja puron ero on määritelty Suomen vesilaissa 2011. Noron valuma-alue on yleensä alle 10 neliökilometriä. Jos uomassa virtaa jatkuvasti vettä ja siellä liikkuu merkittävästi kalaa, kyseessä on puro, vaikka valuma-alue olisi pienempikin.[2] Tärkein ero puroon on se, että noro jää kuivilleen säännöllisesti. Norossa myös virtaama on pienempi ja uoma vähäisempi. Eliölajisto on noroissa samantapaista kuin puroissa, mutta suuremmat eläimet kuten kalat ja ravut yleensä puuttuvat.[3]
Norot pienvesinä
Yhdessä purojen, lampien, lähteikköjen, fladojen ja kluuvien kanssa norot luetaan pienvesiin.[2]
Norot suhteessa vesistön määritelmään
Joki, puro ja noro ovat virtavesiä, mutta Suomen vesilain 2011 mukaan noro, toisin kuin puro ja joki, ei ole vesistö, vaikka se voikin olla vesilailla suojeltu vesiluontotyyppi.[4]
Lähteet
- Tolonen, Janne, Jarkko Leka, Katariina Yli-Heikkilä, Liisa Hämäläinen & Lea Halonen: Pienvesiopas. Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö. (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 36/2019) Helsinki: SYKE, 2019. ISBN 978-952-11-5071-5 Julkaisun verkkoversio (pdf) Viitattu 18.1.2020.