Nykymaailmassa Nummitatti on ongelma, joka on tulossa yhä tärkeämmäksi yhteiskunnassa. Ajan myötä Nummitatti:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää, joka vaikuttaa heidän päätöksiinsä ja toimintaansa. Nummitatti:n jälkeen se on kehittynyt ja mukautunut uusiin trendeihin ja teknologioihin, ja siitä on tullut monien ihmisten yhteinen kiinnostuksen aihe. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nummitatti:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sitä, miten se on noussut merkityksellisemmäksi vuosien varrella.
Nummitatti | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Sienet Fungi |
Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
Alaluokka: | Agaricomycetidae |
Lahko: | Boletales |
Heimo: | Suillaceae |
Suku: | Tahmatatit Suillus |
Laji: | bovinus |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Nummitatti (Suillus bovinus) on syötäväksi kelpaava sieni.
Nummitatin lakki on 3–12 cm leveä ja muodoltaan kupera. Väriltään se on ruskeankellertävä, usein punertava. Lakin pinta on märkänä limainen, muuten aivan kiiltävän sileä. Sienen kellanvalkoinen malto on pehmeää, joustavaa ja sitkeää. Hyvänä lajituntomerkkinä on, etteivät pillikerroksen kaikki pillit ole yhtä pitkiä. Siten osittain johteinen pillikerros antaa epätasaisen vaikutelman. Väriltään pillistö on harmahtavan keltainen ja kulmikkaat pillit ovat väljäaukkoisia.[3]
Nummitatin jalka on myös sileäpintainen ja pitkä, väriltään se on lakin kaltainen. Muodoltaan jalka on usein käyrä. Nummitatin maku on hyvin mieto, eikä siinä ole juurikaan havaittavaa tuoksua.[3]
Nummitatin voi usein helposti sekoittaa kangastattiin (Suillus variegatus), josta sen kuitenkin erottaa pillien muodon avulla. Myös ruskotatti (Boletus badius) ja samettitatti (Boletus subtomentosus) voivat myös joskus muistuttaa nummitattia.[3]
Nummitatin kasvuaika on elokuusta lokakuun loppuun. Sientä tavataan männyn seuralaisena kuivissa, hiekkapitoisissa kangasmetsissä sekä kalliojäkäliköissä ja sammaleisissa kallion painanteissa.[3] Se muodostaa usein tiheitä, jalan tyveltä yhteenkasvaneita ryhmiä, usein yhdessä punanuljaskan (Gomphidius roseus) kanssa.[4] Ryhmässä kasvaessaan nummitattien lakit usein peittävät toisensa. Sieni on hyvin yleinen koko maassa. Sen pillit ovat kulmikkaat, kerrotut.[3]
Nummitatti on satoisa ja hyvä ruokasieni. Keitettäessä se muuttuu punertavaksi. Kenties makunsa vuoksi nummitattia ei aina pidetäkään kangas- ja voitatin veroisena. Nummitatti sopii kuitenkin hyvin erilaisten muhennosten ja kastikkeiden raaka-aineeksi.[3]