Nuorunen

Nykyään Nuorunen on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille politiikasta teknologiaan, kulttuuriin ja talouteen. Tämä artikkeli perehtyy Nuorunen:n maailmaan ja tutkii sen monia puolia ja vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan eri näkökohtia, jotka tekevät Nuorunen:stä tärkeän aiheen, jota kannattaa tutkia nykyään. Nuorunen on ilmiö, joka ansaitsee syvällisen tarkastelun, niin ihmisten elämään kuin globaaliin ympäristöönkin.

Nuorunen

Nuorunen elokuussa 2015.

Sijainti
Korkeus merenpinnasta
577 m
Kartta
Koordinaatit

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Nuorunen tai Nuorusenvaara (ven. Ну́орунен) on tunturi Kiestingin kunnassa Karjalan tasavallan luoteisosassa Venäjällä. Nuorunen sijaitsee Tavajärven pohjoispuolella ja Paanajärven kansallispuiston etelälaidalla, linnuntietä noin 15 kilometriä Paanajärvestä etelään.[1][2][3][4]

Nuorusen korkeus merenpinnasta on 576–577 metriä[5][1][6] ja se on Karjalan tasavallan korkein kohta. Varsinaisen Nuorusen lisäksi heti sen pohjoispuolella kohoaa Poikanuorunen (n. 340 m) ja kauempana koillisessa, Tsipringa-järven rannalla Päänuorunen (486 m).

Nuorunen sijaitsee Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla Sallan–Kuusamon alueella ja ennen alueluovutusta se kuului Kuusamon kuntaan.

Lähteet

  1. ↑ a b Topografinen karttalehti Q-36-XIII-2.htm (Kartalta löytyvät tuntureista Nuorunen, Mäntytunturi ja Kivakka.) Karjalan tiedekeskus, Biologian instituutti, biology.krc.karelia.ru. Arkistoitu 22.12.2013. Viitattu 24.5.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ Paanajarvi national park - Nature European Commission & parks.karelia.ru. Arkistoitu 1.3.2012. Viitattu 24.5.2013. (englanniksi)
  3. ↑ Kivakkatunturi i Nuorunen 10online.ru. Viitattu 24.5.2013. (venäjäksi)
  4. ↑ Karjalan tärkeimpiä nähtävyyksiä - Paanajärven kansallispuisto Karjalan tasavalta, gov.karelia.ru. Viitattu 24.5.2013. (suomeksi)
  5. ↑ Oulanka-Paanajärven luonto 18.3.2009. Metsähallitus. Arkistoitu 4.10.2013. Viitattu 8.6.2009.
  6. ↑ I. K. Inha: Suomen maisemia (Nuorunen) (Ote teoksesta I. K. Inha: Suomen maisemia. Porvoo: WSOY, 1909) 2005. Kirjasto Virma. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 8.6.2009.

Aiheesta muualla