Nykymaailmassa Nurkkilanpyöli:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Nurkkilanpyöli on ollut löydöstään lähtien tähän päivään asti keskustelun, tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena eri aloilla, mikä on osaltaan laajentanut tietämyksemme tästä ilmiöstä. Tässä artikkelissa perehdymme Nurkkilanpyöli:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen alkuperää, sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia. Ei ole epäilystäkään siitä, että Nurkkilanpyöli on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja on jatkossakin tutkimuksen ja pohdinnan kohteena tulevina vuosina.
Nurkkilanpyöli (ruots. Nurkkilaböle) on kylä Salossa, entisen Halikon kunnan alueella Vaskiolla. Se sijaitsee Kuusjoen varrella Mustakrotin, Kukkulamäen ja Kuusjoen rajaamalla alueella siinä kohdassa, missä silta ylittää Kuusjoen.
Nurkkilanpyöli on asutettu myöhään. Uuden ajan alussa siellä ei ollut minkäänlaista asutusta. Nurkkilanpyölin syrjäalue on kuulunut Erik Flemingille 1500-luvulla, mistä se on myöhemmin siirtynyt Wiurilan kartanon omistukseen. Vuoden 1784 kartassa kylässä on ollut yksi talo, muttei mitään viljelystä. 1800-luvulle tultaessa myös Nurkkilanpyölissä alettiin viljellä maata. Syrjäiseen kylään kulki tie Vaskion Lempilän kautta. Kylän ainoat tilat Nurkkila ja Palttala itsenäistyivät Wiurilasta 1911 ja Nurkkilasta muodostettiin kyläalueen kantatila. Kuusjoen ylittävä silta ja rakennettu tie yhdisti Nurkkilanpyölin Latalaan ja Salaisiin vuonna 1937.
Nurkkilanpyöli sijaitsee metsien peittämien Ketomäen ja Kukkulamäen välisessä laaksossa, joka laskeutuu syväuomaiseen Kuusjokeen. Laakso on kyynnetty pelloiksi ja joen reunat ovat niittyä. Kylän eteläosassa virtaa Mustakrotti-niminen puro. Nurkkilanpyölin vieressä sijaitsee Yttelän kylään kuuluva Sampaan alue, jonka asutus on varsin lähellä Nurkkilaa.