Nykymaailmassa Nya Trollsländan on aihe, jolla on keskeinen paikka yhteiskunnan keskusteluissa ja keskusteluissa. Olipa kyse sosiaalisista, taloudellisista, poliittisista tai kulttuurisista vaikutuksista, Nya Trollsländan on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten huomion. Nya Trollsländan:n relevanssi ja merkitys ulottuu maailmanlaajuisesti, ja sen vaikutus tuntuu arkielämän eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Nya Trollsländan:n ympärillä olevia eri puolia ja näkökulmia. Tavoitteena on ymmärtää syvällisesti sen laajuus ja sen vaikutukset nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.
Nya Trollsländan oli Helsingissä vuosina 1884–1892 ilmestynyt ruotsinkielinen lastenlehti.
Kirjakauppias G. W. Edlundin kustantama Nya Trollsländan perustettiin vuonna 1873 lakanneen Trollsländanin jatkajaksi. Sen avustajana ja taustavoimana toimi jälleen Zachris Topelius. Lehteä toimittivat Topeliuksen tytär Toini Topelius ja hänen sihteerinsä Alexandra Gripenberg sekä vuodesta 1891 lähtien Alta Dahlgren. Vuosina 1886–1887 Nya Trollsländanin rinnalla ilmestyi myös suomenkielinen Sirkka.[1]
Nya Trollsländanin tavoitteena oli herättää lapsissa oikeudentunnetta sekä tervettä ja iloista lapsenmieltä. Se sisälsi etupäässä satuja, kertomuksia, luontoa ja eläimiä koskevia kirjoituksia sekä pikku-uutisia. Kahdesti kuukaudessa ilmestyneen lehden painos oli noin 700 kappaletta vuonna 1885, mutta alkoi sen jälkeen laskea. Vuonna 1888 Nya Trollsländanilla oli enää 450 tilaajaa ja vuonna 1891 vajaat 400. Kannattamattomana lakanneen lehden tilalle perustettiin vuonna 1895 samantyyppinen Sländan.[1]