Nymfi (biologia)
Nykymaailmassa Nymfi (biologia):stä on tullut laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Nymfi (biologia):n vaikutus on tuntunut yhteiskunnan eri osa-alueilla politiikasta kulttuuriin, talouteen ja teknologiaan. Sen vaikutuksilla ei ole rajoja ja sen läsnäolo näkyy yhä selvemmin jokapäiväisessä elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Nymfi (biologia)-ilmiötä ja analysoimme sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Nymfi on biologiassa kuoriutumisen jälkeinen ei-sukukypsä nuoruusvaihe. Se esiintyy hyönteisillä, joilla on vaillinainen muodonvaihdos. Toisin kuin toukka, nymfi on muodoltaan erittäin samannäköinen kuin aikuinen. Tyypillisesti nymfimuodossa siivet joko puuttuvat tai ovat vaillinaisesti kehittyneet. Ensimmäisissä vaiheissa vartalon suhteet ovat myös erilaiset kuin aikuisella yksilöllä, ja jokaisen kasvuvaiheen jälkeen nymfi alkaa muistuttaa enemmän ja enemmän aikuista.[1]
Nymfimuotoja esiintyy heinäsirkoilla ja torakoilla. Vedessä kehittyviä nymfejä kutsutaan joskus vesinymfeiksi eli najadeiksi. Niillä on kidukset sekä muita sopeutumia vesielämään. Vesinymfejä on muun muassa aitosudenkorennoilla, koskikorennoilla ja päivänkorennoilla.[1]
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta nymfi Wikimedia Commonsissa
