Nykyään Nürnbergin säännöstö on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Teknologian ja globalisaation myötä Nürnbergin säännöstö:stä on tullut erittäin tärkeä jokapäiväisen elämän eri alueilla. Työelämästä henkilökohtaiseen sfääriin Nürnbergin säännöstö on aihe, joka on herättänyt monenlaista keskustelua ja ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Nürnbergin säännöstö:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaan. Alkuperäistään ajan myötä kehittyneeseen Nürnbergin säännöstö on aihe, joka ei lakkaa yllättämästä meitä ja haastamasta uskomuksiamme ja näkökulmiamme.
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Nürnbergin säännöstö on Nürnbergin oikeudenkäyntien lääkärioikeudenkäynnin tuomiolauselmaan vuonna 1949 kirjattu ihmisillä tehtäviä lääketieteellisiä kokeita koskeva eettisten periaatteiden säännöstö. Säännöstön ensimmäinen kohta on ehdoton koehenkilön tietoisen suostumuksen periaate. Kokeen tavoitteen on oltava lääketieteellisesti perusteltu, eikä se saa vaarantaa koehenkilön terveyttä.
Säännöstön periaatteita on kirjattu monien lääkärijärjestöjen eettisiin säännöstöihin ja myös ihmisoikeussopimuksiin. Erityisenä sysäyksenä julistuksen tekemiseen olivat natsi-Saksan ihmiskokeet, joita käsiteltiin Nürnbergin oikeudenkäynneissä vuosina 1946–1949.