Tämän päivän artikkelissa aiomme tutkia O. A. F. Lönnbohm:n jännittävää maailmaa. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen perehdymme kaikkiin O. A. F. Lönnbohm:een liittyviin näkökohtiin. Kautta historian O. A. F. Lönnbohm:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, ja se on vaikuttanut eri aloihin, kuten kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan. Tämän artikkelin kautta ymmärrämme O. A. F. Lönnbohm:n merkityksen ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan O. A. F. Lönnbohm:n läpi!
Oskar Andreas Ferdinand (Antti) Lönnbohm (kirjailijanimi O. A. F. Mustonen; 24. kesäkuuta 1856 Liperi – 17. joulukuuta 1927 Kuopio) oli suomalainen kansakoulujen tarkastaja ja kansanperinteen kerääjä. Hän käytti myös nimimerkkejä -HM ja -hm.
Lönnbohmin vanhemmat olivat komissiomaanmittari Andreas Lönnbohm (entinen Antti Mustonen, 1824–1890) ja Anna Emilia Kyrenius (1834–1895) ja hänen nuorempia veljiään olivat kirjailijat Kasimir Leino ja Eino Leino. Lönnbohm pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1876 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa suorittaen 1882 opettajakandidaatin tutkinnon. Lönnbohm teki keräymatkoja Lappiin, Viroon ja Siperiaan. Hän keräsi matkallaan Viroon 1877 huomattavan määrän virolaisia kansanrunoja.[1]
Vuonna 1902 Lönnbohm teki keruumatkan Siperiaan Obin, Jenisein ja Baikalin alueille tuoden mukanaan kasvi-, eläin- ja kivinäytteitä Kuopion kasvimuseota varten. Hänen puolisonsa vuodesta 1895 lähtien oli runoilija Olga Lönnbohm. Tämän kuoltua 1904 Lönnbohm meni 1906 naimisiin Anna Matilda Lempisen kanssa.
Lönnbohm oli Hämeenlinnassa tyttökoulun opettajana, Hämeen Sanomien päätoimittajana 1885–1890 ja sen jälkeen Kuopion kaupungin kansakoulujen tarkastajana 1895–1927. Hän oli mukana perustamassa Kuopion luonnontieteellistä museota ja toimi kasvimuseon hoitajana.