O. V. Korhonen

Tällä kertaa sukeltamme O. V. Korhonen:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion. O. V. Korhonen on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena vuosien ajan, se herättää laajaa kiinnostusta niin yhteiskunnassa kuin akateemisessakin kentässä. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin O. V. Korhonen on ollut pohdinnan ja analyysin lähde, joka on luonut lukuisia teorioita ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa ehdotamme, että tutkimme O. V. Korhonen:n monia puolia ja käsittelemme kaikkea sen historiallisesta kehityksestä sen vaikutuksiin eri yhteyksissä. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta, joka on niin jännittävä ja ajankohtainen nykyään.

O. V. Korhonen
O. V. Korhonen vuonna 1919.
O. V. Korhonen vuonna 1919.
Kansanedustaja
1.4.1919–4.9.1922
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Kuopion läntinen
Henkilötiedot
Syntynyt12. toukokuuta 1877
Nilsiä
Kuollut6. syyskuuta 1931 (54 vuotta)
Petäjävesi
Ammatti kansakoulunopettaja

Olli Wilhelm (Ville) Korhonen (12. toukokuuta 1877 Nilsiä – 6. syyskuuta 1931 Petäjävesi) oli suomalainen kansakoulunopettaja ja poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1919–1922.[1]

Elämä

Korhosen vanhemmat olivat mylläri David Korhonen ja Eva Stina Hartikainen. Hän valmistui Sortavalan seminaarista 1902 ja työskenteli kansakoulunopettajana Nilsiän Palonurmessa. Korhonen irtisanottiin sisällissodan aikana huhtikuussa 1918, kun hänen katsottiin syyllistyneen kapinaan myötämielisellä suhtautumisellaan punaisiin.[1][2][3]

Vuodesta 1920 lähtien Korhonen työskenteli opettajana Petäjävedellä Kintauksen kansakoulussa. Hän vaikutti Kintauksen työväenyhdistyksessä ja toimi kansanedustajana 1919–1922. Korhonen oli myös Petäjäveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Lisäksi hän toimi muun muassa paikallisen osuuskassan hoitajana ja kirjanpitäjänä sekä kuului Osuuskauppa Mäki-Matin hallitukseen.[1][4]

Korhonen kuoli kotonaan sydänkohtaukseen syyskuussa 1931.[4] Hänet on haudattu Petäjäveden hautausmaalle.[5]

Perhe

O. V. Korhosen puoliso oli Matleena Väisänen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1905.[1] Pariskunnalla oli kaksi poikaa.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b c d O. V. Korhonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 6.1.2016.
  2. ↑ Kansakoulunopettajat ja kapina. Itä-Suomen Työmies, 10.8.1918, nro 101, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.6.2024.
  3. ↑ Rantala, Jukka: Kansakoulunopettajat ja kapina : vuoden 1918 punaisuussyytökset ja opettajan asema paikallisyhteisössä, s. 148, 154, 181. (Historiallisia tutkimuksia 214) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-74637-3-1 Teoksen verkkoversio (PDF).
  4. ↑ a b c Opettaja O. V. Korhonen kuollut. Työn Voima, 7.9.1931, nro 205, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.6.2024.
  5. ↑ O. V. Korhosen kuolinilmoitus. Työn Voima, 9.9.1931, nro 207, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.6.2024.