Nykyään OP (finanssiryhmä) on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. OP (finanssiryhmä) on ollut useiden vuosien ajan keskustelun, keskustelun ja analyysin kohteena eri aloilla ja tieteenaloilla. Sen merkitys ylittää rajat ja sillä on ollut suuri vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. OP (finanssiryhmä) on ollut tutkimuksen, tutkimuksen ja kehityksen kohteena, ja sen vaikutus näkyy yhä selvemmin nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme OP (finanssiryhmä):n aihetta syvällisesti, tarkastelemme sen eri puolia ja ongelmia sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään.
OP-ryhmä | |
---|---|
Yritysmuoto | Osuuspankki |
Perustettu | 1902, 1997 |
Avainhenkilöt | Timo Ritakallio (pääjohtaja) |
Toimiala | pankki, vakuutus, varainhoito |
Liikevoitto | 1 265 miljoonaa euroa (2022)[1] |
Henkilöstö | 12 999 (2022)[1] |
Kotisivu |
www |
OP-ryhmä on Suomen suurin finanssikonserni.[2] Liikevaihdoltaan se on Suomen 20 suurimman yrityksen joukossa.[3]
Vuonna 2022 OP-ryhmällä oli noin 2,1 miljoonaa asiakasomistajaa. Pankkiasiakkaita sillä oli 3,6 miljoonaa, vahinkovakuutusasiakkaita 1,7 miljoonaa ja henkivakuutusasiakkaita 0,4 miljoonaa.[1] Ryhmän palveluksessa oli noin 13 000 henkilöä.[1] Sen tase vuoden 2022 lopussa oli 175,5 miljardia euroa. Ryhmällä oli yhteensä noin 300 toimipaikkaa.[1]
OP-ryhmän perustana ovat paikalliset osuuspankit, jotka omistavat ryhmän keskusyhteisön OP Osuuskunnan.[4]
OP-ryhmän historia ulottuu vuoteen 1891, jolloin perustettiin Palovakuutus-Osakeyhtiö Pohjola.[5] Yhtiö liittyi Helsingin arvopaperipörssiin vuonna 1912.[6]
Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiö (OKO) perustettiin toukokuussa 1902. Toiminta saatiin käyntiin isolla valtionlainalla, jota OKO lainasi eteenpäin osuuskassajäsenilleen.[6] Perustajia oli yhteensä 1360, joista maanviljelijöitä ja virkamiehiä oli kumpiakin 45 prosenttia, loput 10 prosenttia olivat kauppiaita ja tehtailijoita.[7]
Vuodesta 1915 lähtien OKO sai myöntää lainoja myös osuustoiminnallisille liikkeille, myöhemmin myös kunnat ja seurakunnat saattoivat saada lainaa. 1920-luvulla osuuskassat saivat ottaa vastaan talletuksia jäsentensä lisäksi myös yleisöltä. Osuuskassojen keskusliitto perustettiin vuonna 1928.[6]
1930-luvulla OKO otti ensimmäisen ulkomaisen lainan. Osuuskassojen keskinäinen vakuutusrahasto perustettiin vuonna 1933, mikä merkitsi sitä, että osuuskassat olivat taloudellisessa vastuussa toisistaan.[6]
1940-luvulla sota ja sen jälkeen seurannut jälleenrakennusaika nostivat Osuuskassojen markkinaosuutta.[6] Osuuskassojen Keskuslainarahasto muutti vuonna 1944 nimensä Osuuskassojen Keskus Oy:ksi.[7]
OKO alkoi käyttää tietokoneita vuonna 1966.[6]
Vuonna 1970 Osuuskassojen Keskus nimettiin Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:ksi ja siitä tuli liikepankki.[7]
OKO listautui Helsingin pörssiin vuonna 1989. Osakkeenomistajia oli noin 60 000.[6]
1990-luvun pankkikriisistä selvittiin ryhmän omin voimin, ilman valtion tukea.[6] Vuonna 1992 osakkaita oli enää 27 000. Vuonna 1995 aloitettiin henkivakuutustoiminta.[7] Vuonna 1997 Osuuspankkien keskusliitosta tuli osuuskunta ja ryhmän toimintamallia kehitettiin. Riskienhallinta keskitettiin osuuskunnalle ja ryhmä otti täyden vastuun jäsenpankkien taloudesta.[6]
Vuonna 2005 OKO osti vahinkovakuutuksiin keskittyneen Pohjolan.[8] Kaupan myötä OKOn markkina-arvo yli kaksinkertaistui. Se siirsi Osuuspankkikeskukselle vähittäispankkitytäryhtiö Okopankin, Pohjolan henkivakuutustoiminnan ja rahastot ja keskittyi itse yrityspankkitoimintaan.[9] Pohjola lähti pörssistä. Pohjolan omistavasta OKO:sta määräävän aseman omisti OP-osuuskunta, joka taas oli Osuuspankkien omistuksessa.[6] Seuraavana vuonna Osuuspankkien Keskuspankki nimettiin OKO Pankki Oyj:ksi.[7]
Vuonna 2007 OP-ryhmä muutti nimekseen OP-Pohjola. Samalla OKO Pankista tuli Pohjola Pankki.[8] Seuraavana vuonna OKO Pankki nimettiin Pohjola Pankki Oyj:ksi.[7]
Vuonna 2013 OP-ryhmällä oli noin 500 konttoria. Koko Suomessa oli tuolloin 1546 pankkikonttoria. Pankit olivat vähentäneet konttorien ja henkilöstön määrää jo vuosia, koska asiakkaat olivat siirtyneet käyttämään verkkopalveluita. Päivittäisasioinneista kuten laskunmakusta ja käteisnostoista vain muutama prosentti tehtiin enää konttoreissa.[10] Helsingissä avattiin ortopediaan erikoistunut yksityissairaala, Omasairaala.[11]
Helmikuussa 2014 OP-Pohjola-ryhmä teki Pohjola Pankin osakkeista julkisen ostotarjouksen.[12] Huhtikuuhun mennessä OP-Pohjola oli saanut noin 97 prosenttia osakkeista.[13] Pohjola Pankki poistui pörssistä syyskuussa.[14] Lokakuussa OP-Pohjola lyhensi nimensä OP:ksi.[15] Marraskuussa OP kertoi, että Omasairaalasta tulee yksityissairaalayhtiö Pohjola Terveys Oy. Ketjuun liittyi neljä uutta yksityissairaalaa ja toimintaa laajennettiin muun muassa työterveyshuoltoon.[11]
Vakuutusalalla OP:n kanssa kilpaileva If epäili joulukuussa 2015, että OP väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa ja tarjoaa vahinkovakuutustuotteita alle tuotantokustannushinnoilla.[16] OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen koki selvityspyynnön hyökkäyksenä osuustoiminta-aatetta kohtaan ja kummasteli sitä, että If oli nimennyt kilpailuhaittoina OP:n laajan konttoriverkoston ja sen yhtiömuodon, jota ei voi vallata. Hänen mukaansa OP ei myöskään myy tuotteita tappiolla. OP:n markkinaosuus vahinkovakuutuksista vuonna 2014 oli 31,7 prosenttia, Ifin 24,7 prosenttia.[17] Kantelun myötä Karhinen, OP Osuuskunta ja OP Ryhmä jättäytyivät pois Finanssialan keskusliiton toiminnasta, sillä väitöksen jälkeen olisi ollut vaikea tehdä yhteistyötä. Karhinen oli toiminut liiton puheenjohtajana vuoden.[18]
Vuonna 2016 Pohjola Pankki nimettiin OP Yrityspankki Oyj:ksi[19] ja Pohjola Terveys Pohjola Sairaalaksi. Elokuussa avattin sairaala Tampereelle.[20]
OP:n pääkonttorikortteli Vallilassa valmistui vuonna 2017. Kiinteistössä sijaitsee myös Verohallinnon toimintoja.[21]
Pääjohtaja Karhinen jäi eläkkeelle tammikuussa 2018 ja hänen seuraajansa Timo Ritakallio aloitti työssään maaliskuussa.[22] OP palasi Finanssialaan keväällä 2018.[23] Kesäkuussa OP-ryhmä kertoi siirtävänsä lakisääteisen työelävakuuttamisen Ilmariselle.[24] Lokakuussa OP Pohjola Terveys alkoi vetäytyä lääkärikeskustoiminnasta ja Poriin ja Lappeenrantaan suunnitelluista lääkärikeskuksista luovuttiin. Sairaalatoimintaan keskittyvän Pohjola Terveyden nimeksi muutettiin Pohjola Sairaala ja OP Vakuutus Oy:n uudeksi nimeksi tuli Pohjola Vakuutus Oy.[25] Pohjola Sairaalan sairaalat sijaitsivat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa.[26]
Kilpailu- ja kuluttajavirasto antoi Ifin kantelusta päätöksen helmikuussa 2019. Sen mukaan OP:n asiakkailleen myöntämät bonukset eivät rajoittaneet vakuutuskilpailua.[23] Pohjola Terveyden työterveyspalvelut myytiin Mehiläiselle huhtikuussa. Työterveyspalveluita oli tarjottu noin 800 asiakasyrityksen noin 19 000 työntekijälle. Sairaaloihin oli tarkoitus perustaa urheiluklinikat.[26] OP:n markkinaosuus kotitalouksien asuntolainoissa oli 40 prosenttia.[27]
Alkuvuonna 2020 OP myi Helsingin Vallilassa sijaitsevan pääkonttorikiinteistönsä 480 miljoonalla eurolla ja jatkoi kiinteistössä pitkäaikaisena vuokralaisena. Ostajina olivat Varma ja korealaiset NH Investment & Securities ja Shinhan Investment Corp.[21]
Kesällä 2021 kerrottiin, että Pihlajalinna ostaa Pohjola Sairaalan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan tammikuussa ja omistus vaihtui helmikuussa. Kauppaan liittyi viisivuotinen sopimus, jossa sovittiin, että Pihlajalinna tuottaa terveyspalveluja Pohjola Vakuutuksen asiakkaille.[28]
OP-ryhmä on finanssiryhmä, joka muodostuu kahdesta osasta.[4]
OP-ryhmään kuuluu Osuupankkien lisäksi myös muita yhtiöitä. Vuonna 2022 OP-ryhmän keskeisiä tytäryhtiöitä olivat:[29]
Osuuspankit ovat alueellista vähittäispankkitoimintaa harjoittavia talletuspankkeja, jotka kuuluvat OP Osuuskuntaan.[4] Osuuspankeissa harjoitetaan osuuskuntamuotoista luottolaitostoimintaa, jonka mukaan päätöksenteon perusarvoihin kuuluu ”jäsen ja ääni” -periaate.[4] Osuuspankin omistajajäseneksi voi liittyä maksamalla osuusmaksun. Osuuspankkiryhmä kutsuu osuusmaksun maksaneita asiakkaitaan omistaja-asiakkaiksi.[31] Jäsenet valitsevat keskuudestaan oman pankkinsa edustajiston tai vaihtoehtoisesti hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet.[4]
Suomi jakaantuu alueellisesti kuuteen OP-liittoon, jotka ovat Osuuspankkien maakunnallisia yhteistoimintaelimiä. Ne nimeävät alueensa ehdokkaat OP:n hallintoneuvostoon.[4]
Osuuspankeista suurin on Uudenmaan Osuuspankki, joka syntyi elokuussa 2022, kun Helsingin Seudun Osuuspankki, Itä-Uudenmaan Osuuspankki ja Uudenmaan Osuuspankki yhdistyivät.[32]
OP Osuuskunnan (aiemmin OP-Pohjola osk ja OP-Keskus) tehtävä on tukea jäsenluottolaitoksia, jotteivät ne ajautuisi selvitystilaan. Se on myös viime kädessä vastuussa jäsenluottolaitosten veloista. OP Osuuskunta kerää varat jäsenluottolaitosten tukemiseen muilta jäsenluottolaitoksiltaan.[4]
OP Osuuskunta toimii koko pankkiryhmän kehittämis- ja palvelukeskuksena, strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuskunnan omistajina ovat vain OP:n osuuspankit. Perustehtävänä on luoda edellytykset ryhmän yhteisten strategisten tavoitteiden toteutumiselle.[4]
Vuonna 2022 OP:n liiketoiminta oli jaettu kolmeen alueeseen:[1]
Markkinaosuudella mitattuna OP-ryhmä on Suomen suurin pankki tai pankkiryhmä. Vuonna 2022 sen osuus Suomen talletuksista, poislukien rahalaitosten talletukset, oli 38 prosenttia ja muille kuin rahalaitoksille myönnetyistä lainoista 35 prosenttia.[2] OP-ryhmän osuus asuntolainoista ja yritysrahoituksesta oli noin 40 prosenttia.[32]
Vahinkovakuutus |
Alandia • Fennia • If • LähiTapiola • Pohjola Vakuutus • Pohjantähti • Suomen Vahinkovakuutus • Turva • Ömsen |
---|---|
Henkivakuutus |
Aktia • Alandia • Sp-Henkivakuutus • Fennia • Kaleva • LähiTapiola • Mandatum Life • Nordea • Pohjola Vakuutus |
Eläkevakuutus | |
Erityisvakuutus |