Nykymaailmassa Olavi Puusaari on saavuttanut väistämättömän merkityksen monilla alueilla. Sen vaikutus ulottuu henkilökohtaisesta ammatilliseen, kulttuurin, sosiaalisen ja politiikan kautta. Kiinnostus Olavi Puusaari:tä kohtaan on lisääntynyt viime vuosina ja siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe useilla foorumeilla ja mediassa. Sekä asiantuntijat että tavalliset kansalaiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita ymmärtämään ja analysoimaan Olavi Puusaari:n nyky-yhteiskunnassa tuomia seurauksia ja haasteita. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota panoraama ja päivitetty näkemys Olavi Puusaari:stä, käsitellä sen monia puolia ja ehdottaa kriittistä ja pohdiskelevaa lähestymistapaa tähän nykypäivänä kaikkialla esiintyvään ilmiöön.
Olavi Puusaari | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. syyskuuta 1928 Jyväskylä |
Kuollut | 14. toukokuuta 2017 (88 vuotta) Jyväskylä |
Ammatti |
elokuvaohjaaja elokuvakäsikirjoittaja |
Ohjaaja | |
Palkinnot | |
Parhaan televisioelokuvan Jussi (1968), (1980) |
|
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Matti Olavi Puusaari (28. syyskuuta 1928 Jyväskylä – 14. toukokuuta 2017 Jyväskylä) oli suomalainen toimittaja ja dokumentaristi. Hänet palkittiin Yleisradiolle tekemistään dokumenttielokuvistaan kahdesti Jussi-palkinnolla.[1]
Puusaari pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän normaalilyseosta 1949 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta. Hän toimi joitakin vuosia äidinkielen opettajana, kunnes hakeutui töihin Suomi-Filmiin käsikirjoittamaan ja selostamaan lyhytelokuvia, kuten Finlandia-katsauksia.[1]
Uransa Yleisradiossa Olavi Puusaari aloitti Suomen Televisiossa 1963. Hän oli keskeisesti mukana käynnistämässä suomalaista televisiodokumenttituotantoa toimittajana, käsikirjoittajana ja ohjaajana. Parhaan televisioelokuvan Jussin hän sai vuoden 1967 Suomen sisällissotaa käsittelevästä ohjelmasta Käy eespäin ja vuoden 1980 dokumentista 10 vuotta köyhyydestä.[1]